Nikola Tesla – mistä kotoisin?

Hesari kertoi eilen 15.1.2017 B8-sivullaan menneistä ennustuksista ja totesi, että “Nikola Tesla oli amerikanserbialainen keksijä. Hän näki jo vuonna 1926 internetin tulon ja kännykän – kokoa­ myöten.”  Loistava ennustus ja hyvä juttu, mutta mistä Nikola Tesla oikeasti oli kotoisin? Tämä on sitä paitsi mainio tekosyy tarkastella hieman lähemmin sekä Nikola Teslan elämäntyön että kansallisuuskysymyksen merkitystä. 

Nikola Tesla 24- ja 34-vuotiaana (noin vuosina 1880 ja 1890), ennen ja jälkeen Yhdysvaltoihin muuton.

Mietin Teslan kansallisuuskysymystä jo vuoden 2009 keväällä käydessäni Serbian pääkaupungissa Belgradissa olevassa, kohtuullisen mielenkiintoisessa Nikola Tesla -museossa. Merkkihenkilön syntymäpaikka oli museon esittelytauluissa asianmukaisesti mainittu (Smiljanin kylä), mutta mistään en löytänyt tietoa missä ao. paikka oikein sijaitsee. Jäin miettimään syytä ja tausta valottuikin heti kun selvisi, että kylä sijaitsee Kroatian alueella ja kohtuullisen kaukana nykyisen Serbian alueelta. Välissä ovat Bosnia-Hertsegovina ja Montenegro, osittain myös Kosovo.

Wikipedian mukaan myös Smiljaniin on (tietenkin!) rakennettu Teslan elämäntyötä esittelevä museo.  Siellä en ole käynyt.

Vasemmalla Smiljanin sijainti Kroatiassa ja Belgardin sijainti Serbiassa. Oikealla Nikola Teslan museo 500 asukkaan Smiljanissa Kroatiassa. Teslan syntymän aikoihin kylässä oli vielä 2 000 asukasta. Karttapohja ja valokuva Wikipediasta.

Wikipediankin mukaan tämä legendaarinen neropatti oli ”amerikanserbialainen”, joka syntyi 1856 Smiljanin kylässä (silloisessa Itävalta-Unkarissa, nykyisessä Kroatiassa) ja hänen isän isänsä oli pappi Milutin Tesla joka oli syntynyt Medicissa, Likassa (Kroatiassa). Isän puoleisen suvun alkuperä on Tara-joen laaksossa, nykyisen Montenegron alueella. Isän äiti puolestaan oli serbialaisen papin tytär Đuka Mandić, myös Likasta ja osittain Banovinasta (molemmat Kroatiaa) kotoisin. Miksi siis serbialainen?

Nikola Teslan tarina

Nikola Tesla muutti Smiljanista 6-vuotiaana (1862) perheensä mukana Gospićiin (Kroatiaan) ja sieltä Karlovaciin (Kroatiaan), jossa kävi ensimmäisen koulunsa (neljä luokkaa kolmessa vuodessa). Siihen aikaan Habsburgien Itävalta-Unkarin tässä osassa hallitsivat unkarilaiset, mutta Kroatia sai autonomisen aseman 1868, mikä säilyi aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Huolimatta alueen serbialaisesta hallintoeliitistä vielä 1900-luvun alussakin Lika oli yksi Itävalta-Unkarin kroatialaisseparatismin kuumimmista alueista. Kaikissa näissä vaiheissa ollaan siis selkeästi Kroatiassa. Tesla jatkoi monivaiheisia opintojaan Grazin teknillisessä korkeakoulussa ja Prahassa Kaarlen yliopistossa, jossa sai luvan olla vain kuunteluoppilaana. Välillä hän oli töissä mm. Budapestin puhelinkeskuksessa ja opetti kotiseudullaan sekä Pariisissa Continental Edisonin yhtiössä. Mutta Serbiassa hän ei ilmeisesti asunut tai tehnyt töitä päivääkään!

Myöhemmin (1884) eli 28-vuotiaana Nikola Tesla muutti Yhdysvaltoihin (ensin juuri Edisonin palvelukseen), jossa hän loi varsinaisen uransa. Hänen lapsuudenhaaveensa oli Niagara putousten voiman valjastaminen sähköenergiaksi. Yhdysvaltain kansalainen hänestä tuli vasta 1891, 35-vuotiaana. Yhdysvalloissa hän myös kuoli 86-vuotiaana vuonna 1943. MIT:n sähkötekniikan professori J. G. Trump (muuten: juuri valitun Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin setä) sai tehtäväkseen arvioida Teslan tutkimusjäämistön arvo. Kolmen päivän arvioinnin tuloksena Trump päätyi siihen, ettei mitään sellaista ole, joka voisi olla ulkopuolisten käsissä vaarallista. Hänen mielestään Teslan työn tulokset “viimeisten 15 vuoden aikana olivat enimmäkseen spekulatiivisia, filosofisia ja jossain määrin markkinointiluonteisia ja liittyivät usein voiman langattomaan siirtoon, eivätkä sisältäneet uusia, kokonaisia, toimivia periaatteita tai menetelmiä, joilla sen voisi toteuttaa” (käännös kirjoittajan). 

Nikola Tesla oli koko ikänsä naimaton eikä hänelle jäänyt perillisiä. Teslan omasta mielestä pidättyvyys oli hyödyksi hänen tieteellisille kyvyilleen. Tesla nukkui myös hyvin vähän, omien sanojensa mukaan vain pari tuntia vuorokaudessa. Kolleegat kertoivat samaa. Hän eli siis lähes täysin tutkimus- ja kehittämiskohteensa takia. Merkittävä poikkeus: kaupunkikyyhkysten syöttäminen oli yksi hänen tärkeimpiä harrastuksiaan ja yhtä valkoista kyyhkystä hän piti jopa rakastettunaan. Tesla kulutti suuria summia sen hoitamiseen ja vammojen parantamiseen. Haastattelussa hän totesi, että valkoisen kyyhkysen ansiosta hänen elämällään oli tarkoitus.

Nikola harrasti myös uhkapelejä (jo Euroopan aikoina), biljardia ja shakkia sekä oli bakteeri- ja lääkärikammoinen. Loppuvuosinaan hänestä tuli kasvissyöjä, joka nautti ainoastaan maitoa, leipää, hunajaa ja kasvismehuja. Elämäntavat olivat säntillisiä, työtä klo 9–18 (tai pidempään), päivällinen tasan klo 18.10, aina samassa paikassa (New Yorkin aikana Delmonico’s tai Waldorf-Astoria) ja yksin. Kuntoa ylläpitääkseen Tesla käveli 13–16 km (8–10 miles) joka päivä. Varpaitaan hän litisti sata kertaa joka ilta, koska se stimuloi aivosoluja. Tesla oli koko elämänsä hoikka, pituus 188 cm ja paino 64 kg. Hän pukeutui siististi ja tyylikkäästi. Lihavista ihmisistä hän ei pitänyt. Nikola Tesla asui pelkästään hotelleissa. Taksikuskin ajettua 81-vuotiaan Teslan kumoon New Yorkissa, hän ehdottomasti kieltäytyi lääkärinhoidosta ja kärsi onnettomuusvaurioista useita kuukausia.

Nikola Teslan maailmankatsomus perustui tietoon, ei uskomuksiin. Artikkelissaan “A Machine to End War” (1937) Tesla kiteytti näkemyksensä näin: “There is no conflict between the ideal of religion and the ideal of science, but science is opposed to theological dogmas because science is founded on fact. To me, the universe is simply a great machine which never came into being and never will end. The human being is no exception to the natural order. Man, like the universe, is a machine. Nothing enters our minds or determines our actions which is not directly or indirectly a response to stimuli beating upon our sense organs from without. Owing to the similarity of our construction and the sameness of our environment, we respond in like manner to similar stimuli, and from the concordance of our reactions, understanding is born. In the course of ages, mechanisms of infinite complexity are developed, but what we call ‘soul’ or ‘spirit,’ is nothing more than the sum of the functionings of the body. When this functioning ceases, the ‘soul’ or the ‘spirit’ ceases likewise”. 

Nikola Tesla oli lahjakas sähkötekniikan keksijä, jolla oli kolmisen sataa patenttia. Sähkön siirrossa Thomas Alva Edison kannatti tasavirtaa, Tesla vaihtovirtaa. Tesla voitti. Lähes koko maailma on sittemmin sähköistetty vaihtovirran avulla. Kolleegat Edison ja Tesla kisasivat muutenkin etevämmyydestä vuosikausia ja joidenkin mielestä kumpikaan ei saanut Nobelin palkintoa juuri tämän keskinäisen mitätöinnin tuloksena. Nikola Tesla oli myös huomattava radiotekniikan uranuurtaja. Guglielmo Marconin järjestämä ensimmäinen Atlantin ylittävä radioyhteys hyödynsi 17 Teslan patenttia. Teslan erityiskiinnostuksen kohteena oli langaton sähkön ja energian siirto. Hän järjesti näytöksiä, joissa sytytti lamppuja, joita ei ollut kytketty sähköverkkoon ja johti itsensä läpi sähkövirtoja. Myös suuritehoiset aseet, kuolemansäteet, jotka poistaisivat kokonaan sodankäynnin tarpeen, olivat hänen suosikkikohteenaan.

Kaksoisvalotuksella tehty valokuva Nikola Teslasta istumassa Coloradon koelaboratoriossaan vuonna 1901, jossa hän kokeili erittäin suurien jännitteiden (miljoonia voltteja) muodostamista, tässä jopa 7 metriä pitkinä kaarina.

Tavaramerkki Tesla

Nikola Teslan nimestä tuli ennen pitkää väistämättä tunnettu ja seksikäs. Magneettivuon tiheyden yksikkö on vuodesta 1960 alkaen ollut “tesla”. Tsekkoslovakian sähkötekniikan teollisuusjätti Elektra oli vuodesta 1946 alkaen Tesla. Se hajosi 1990-luvulla useiksi pieniksi yrityksiksi, joista osan nimessä Tesla on edelleen mukana. Myös Kroatiassa on yritys nimeltä Ericsson Nikola Tesla. Ilmeisesti Tesla-nimeä voisi edelleenkin käyttää yrityksen nimessä riippumatta olevista Tesla-yrityksistä.

Teslan lasimosaiikkinen radiomainos Prahan Světozor kauppakujan päädyssä ja Tesla 308U Talisman radio vuosilta 1953–58.

Teslan lukemattomat tuotteet kuten radiot, levysoittimet (Lenco) elektroniikkakomponentit ja lamput tulivat aikoinaan tutuiksi myös suomalaisille. 1980-luvun lopulla yritys valmisti myös henkilökohtaisia tietokoneita “Tesla PMD 85-1”.

Tällä hetkellä ehkä tunnetuin tavaramerkki, jossa on hyväksikäytetty kuumaa Teslan nimeä on yhdysvaltalainen Tesla Motors. Serbialaiskroatialaisitävaltalaisamerikkalaiskeksijän sukunimi on kelvannut tavaramerkiksi edistyksellistä huipputeknologiaa ja haluttavaa muotoa edustavalle sähköautolle. Urheilullisten poikamies- tai hupiautojen lajityypissä Tesla uhkaa jo Ferrarin ja Lamborghinin asemaa. Punainen väri ei ole sattuma.

Teslan kuumat sähköautomallit vuosilta 2006 ja 2016. Kuvat: Tesla Motors Inc ja P. Lahti 2016.

Oliko Nikola Tesla serbialainen?

Käsite “amerikanserbialainen” on ilmeisesti muodostettu samalla periaatteella kuin “amerikansuomalainen” tai “ruotsinsuomalainen”. Jälkimmäisissä alunperin suomalainen on muuttanut johonkin toiseen maahan tai on sellaisen jälkeläinen. Ovatko Suomesta Amerikkaan muuttaneet amerikansuomalaisia siitä riippumatta oliko lähtömaa muuttoaikaan Suomi tai Venäjä (tai Neuvostoliitto)? Vai onko osa heistä amerikanvenäläisiä? Kuuluisivatko he silloin nykyisen Venäjän valtion suojelukseen?

Wikipedian mukaan “Amerikansuomalaiset ovat Pohjois-Amerikassa asuvia suomalaisia.” Siis Etelä-Amerikkaan muuttaneet eivät olisi amerikansuomalaisia. Arkijärki sanoo muuta. Erilaisiin ihanneyhdyskuntiin Suomesta muuttaneita on sekä Pohjois-Amerikassa (Kanadassa ja Yhdysvalloissa) että Keski- ja Etelä-Amerikassa. Eniten “alkuperänsä suomalaiseksi ilmoittaneita” on wikin mukaan Yhdysvalloissa 680 000 ja sen jälkeen Kanadassa 140 000 ihmistä. Etelä-Amerikkaan muutti Suomesta 1900-luvun alkupuolella muutama sata siirtolaista mm. Brasiliaan, Argentiinaan ja Paraguayhin, mutta varmaankin vähäisen lukumäärän takia takia heitä ei pidetä “amerikansuomalaisina”.

Ruotsinsuomalaisten osalta tilanne on mutkikkaampi. Suomen- ja meänkielisiä on asunut nykyisen Ruotsin alueella jo esihistoriallisella ajalla ja tietenkin myös silloin kun Suomi kuului Ruotsiin. He eivät ole maahanmuuttajia sen enempää kuin maassa asuneet saamelaisetkaan, mutta heitä voidaan silti pitää ruotsinsuomalaisina. Ruotsiin Suomesta muuttaneissa on myös paljon äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Heitä voitaneen silti pitää ruotsinsuomalaisina, vaikkeivät puhuisi juuri lainkaan suomea. Ruotsin Statistiska centralbyrån selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2008 lopussa noin 675 000 suomalaistaustaista eli suurin piirtein yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Pelkästään vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000 muuttoa Suomesta Ruotsiin. 

Nikola Teslan vanhemmat olivat serbialaisia ja kuuluivat myös serbian ortodoksikirkkoon. Sillä perusteella perhe oli etnisesti serbialainen. He asuivat kuitenkin Kroatian alueella ja olivat sitä kautta kroatianserbialaisia. Vähän niin kuin Suomessa asuvat venäläiset ovat suomenvenäläisiä (ja samalla usein myös ortodokseja). Siitä riippumatta ovatko he (tai heidän vanhempansa) muuttaneet tänne Venäjältä viime vuosina, Neuvostoliitosta muutama vuosikymmen sitten tai ovatko asuneet täällä jo silloin kuin Suomi oli osa Venäjää (1809–1917).

Serbialaisuus herättää intohimoja

Pari päivää sitten kerrottiin myös toinen Serbiaan liittyvä STT:n välittämä uutinen, tosin ei Hesarissa (ks. mm. Ilta-Sanomat 14.1.2017 ja YLE Areena/Yle Nyheter 14.1.2017, Turun sanomat 15.1.2017 ja Ilkka 15.1.2017): “Pääkaupungista Belgradista kohti Kosovon pohjoisosaa liikkeelle lähtenyt ensimmäinen junavuoro pysähtyi lauantai-iltana ennen Kosovon rajaa. Junan kyljessä oli useilla kielillä teksti, jonka mukaan Kosovo on Serbiaa. Kosovon presidentti Hashim Thaci oli vaatinut Serbiaa pysäyttämään junan, koska se hänen mukaansa loukkaa Kosovon itsemääräämisoikeutta. Serbian pääministeri Aleksandar Vucic kertoi määränneensä junan pysähtymään ennen Kosovon rajaa, koska hänen mukaansa oli aihetta pelätä junaan kohdistuvaa hyökkäystä. Kosovon erikoisjoukot valmistautuivat räjäyttämään radan, Vucic sanoi BBC:n mukaan. Kosovo kiistää hyökkäysaikeet. Kosovo julistautui itsenäiseksi 2008, mutta Serbia ei ole tunnustanut itsenäisyyttä.” Helsingin Sanomat, joka viime aikoina muuten on ollut hyvässä vireessä, ei ole toistaiseksi julkaissut ao. uutista, ei paperi- eikä nettiversiossaan.

Suurin Serbian lipuin ja serbianortodoksisymbolein koristellun junan oli tarkoitus ajaa Kosovon pohjoisosiin Mitrovicaan, jossa valtaosa Kosovon serbivähemmistöstä asuu. Kosovo pitää junavuoroa suunniteltuna provokaationa ja Serbia puolestaan syyttää Kosovon johtajia ja albaaniväestöä paitsi etnisten serbialaisten alistamisesta niin jopa sodanlietsomisesta. Serbian presidentti Nikolic käyttää tutunkuuloista retoriikkaa kun kertoo maansa joutuvan puolustamaan kansaansa ja territoriotaan (siis Kosovossa).

Ovatko kosovonserbialaiset Mitrovicassa samassa asemassa kuin ukrainanvenäläiset Krimillä ennen kuin Venäjä päätti järjestyttää siellä kansanäänestyksen ja liittää alueen Venäjään? Ei näytä siltä. Wikipedian mukaan Mitrovican eteläosassa asuu noin 70 000 albaania (97 % sen väestöstä) ja 14 serbiä kun taas pohjoisosassa asuu 11 000 serbiä ja muita kansallisuuksia (93 % sen väestöstä) ja 900 albaania. Uskontotaustoiltaan jako on yhtä selvä: albaanit ovat lähes kaikki muslimeja ja serbit pääosin ortodoksikristittyjä. Tilanne Kosovon pohjoisosassa ja Mitrovicassa on aivan toinen kuin Krimillä.

Uutinen perustuu alunperin BBC:n 14.1.2017 julkaisemaan juttuun, mutta Serbian suunnitelmasta tiedottivat uutistoimisto AP ja Washington Post jo 13.1.2017. Omat uutisensa ovat jo 14.1.2017 laatineet myös esim New York Times, Yahoo ja MSN sekä eurooppalaisista mm. Daily Mail ja Dagens Nyheter 14.1.2017, Guardian, Frankfurter Allgemeine 15.1.2017 ja Le Monde 16.1.2017.

Kansallisuus muuttuu yhä hämärämmäksi käsitteeksi

Kansainvaellukset ovat tärkeä osa ihmiskunnan historiaa ja myös osa sen menestystarinaa. Sen lisäksi myös pienemmät joukot (kuin kansat) ja yksilöt ovat päätyneet muuttamaan asuinsijansa kotimaan ulkopuolelle. Suomalaisilla on siitä varsin todistusvoimasta kokemusta lähtien siirtymisestä jääkauden jälkeen nykyisen Suomen alueelle, siirtolaisuudesta Amerikkoihin 1900-luvun alussa ja Ruotsiin 1960-luvulla. Nykyinen aivovuoto eli yliopistoväen siirtyminen ulkomaisiin akateemisiin instituutteihin on näihn verrattuna aika vaatimatonta.

Myös Paul Gauguinia askarrutti kysymys, mistä tulemme, keitä olemme, minne menemme (D’ou Venons Nous, Que Sommes Nous, Où Allons Nous). Näin nimettyä teostaan hän pitää päätyönään, eräänlaisena testamenttinaan. Gauguin oli tahitinranskalainen taidemaalari, joka muutti 1891 Ranskasta Polynesian saarille jossa myös kuoli 1903. Hänen muuttonsa syinä pidetään taloudellisia ongelmia ja pettymyksiä Euroopan (Ranskan) taidemaailman rajoittuneisuuteen. Suuri menestys tuli, kuten monella muullakin taiteilijalla, vasta hänen kuoltuaan ja hänen tauluillaan ansaitsivat lähinnä välittäjät ja sijoittajat. Osasyynä menestykseen on rohkeaksi ja kadehdittavaksi katsottu pako primitiivisen kulttuurin pariin. Gauguin ilman “tahitilaisranskalaisuutta” olisi paljon vähemmän tunnettu.

Paul Gauguin (1848–1903), D’ou Venons Nous, Que Sommes Nous, Où Allons Nous. Tahiti 1897–98. Suurikokoisen maalauksen nimi on kirjoitettu sen vasempaan ylänurkkaan, ilman kysymysmerkkejä. Teos on nähtävissä Bostonin taidemuseossa.

Tänne tahitinranskalainen Paul Gauguin päätyi, Marquesas-saarille Hiva Oan saaren Atuonan kaupungin hautausmaalle Tyynenmeren näköalapaikalle. Kuva P. Lahti 1998.

Advertisement