Ali Baba ja 40 trollia

Turvallisuuskomitea trollaa, asiantuntijat trollaavat, presidentti trollaa, Hesari trollaa, trallalaa

Presidentinvaalitaisto alkaa pikkuhiljaa lämmetä. Ja saman tien ollaan menossa jo ylikierroksille. Trollauksesta on rutiininomaisesti syytetty Venäjää, mutta nyt trollaajiksi on jo nimetty puolustusministeriön Turvallisuuskomitea (sen noin 40-henkinen asiantuntijaverkosto) ja jopa Tasavallan presidentti. Unohtiko joku syyttää Hesaria samasta piilovaikuttamisesta?

Ali Baba ja 40 trollia. Kuka on se köyhä puunhakkaaja Ali Baba ja ketkä ovat ne noin 40 asiantuntijaa, jotka on kutsuttu puolustusministeriön asiantuntijaverkostoon ja jotka ovat keskenään sopineet etteivät paljasta henkilöllisyyttään? Veikkaan että Ali Babaksi paljastuu suomalainen veronmaksaja ja ne 40 trollia löytyvät hyvä veli- ja mulle-sulle-verkostoista. 

Hesarin uutinen 28.10.2017

Hesari viritti perjantaina 28.10.2017 sivuillensa ajastetun miinan. Se räjähti suunnitellusti 30.10.2017 EVAn järjestämässä, ensimmäisessä lähes kattavassa presidentinvaaliväittelyssä. Uutisen ydin oli Venäjän mahdolliset trollausyritykset seuraavissa Suomen presidentinvaaleissa ja Suomen Natoon liittyminen, taitavasti juuri ennen ensimmäistä presidentinvaalien väittelyä.

Vaaliväittely ja sen kommentointi 30.10.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi vaaliväittelyssä 30.10.2017 ärtyneesti: “Tänään saatiin hyvä esimerkki trollauksesta, kun trollausta ehkäisevän komitean asiantuntijaporukka antoi omia mielipiteitään julki” “Niinistö epäilee, että arvioiden julkaisemisessa on ollut jokin taka-ajatus.”

Myös entinen ulkoministeri, demareiden Erkki Tuomioja älähti samana päivänä naamakirjassaan: “ ‘Turvallisuuskomitean kokonaisturvallisuuden ennakointiverkosto’ on pohtinut sitä mitä kaikkea naapuri voisi tehdä vaikuttaakseen Suomen vaaleihin. Paperin viimeinen kohta vaikuttamisen tavoitteista on: ‘Viranomaisten uskottavuuden heikentäminen’. Ei sellaiseen tarvita rajan takaa tulevaa vaikuttamista. Siihen riittää ihan supisuomalainen joukko Turvallisuuskomiteaan koottuja pahauskoisia hölmöjä.”

Uutisoinnin yhtenä virallisena selkänojana käytettiin oikeusministeriön järjestämää tilaisuutta eduskuntapuolueille, jossa käytiin läpi vaaleihin kohdistuvaa vaikuttamista sekä kyberturvallisuutta. Se oli kuitenkin pidetty jo syyskuussa eikä siitä mitään sen raflaavampaa irronnut. Jutun varsinainen ydin ja uutinen olikin lehden käsiinsä saama “Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkoston arvio”, jota ei suomettumisen pölyinen menneisyys vaivannut. Arvion avulla saatiin Venäjä tuotua näyttävästi esiin ja kun samaan aikaan vaikuttamismahdollisuuksien ääripäinä mainitaan jopa salamurha ja terrori-isku, skuuppi oli valmis. Paperi oli syytä “vuotaa” julkisuuteen, varsinkin kun sattumalta seuraavana maanantaina oli tulossa EVAn vaalitilaisuus, jossa Hesarin uutisoima asia taatusti nousisi esiin. Jatkoklikkauksia tulee takuuvarmasti.

Demarien presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesikin vaaliväittelyssä: “Turvallisuuskomitean ulos vuodettu tai laitettu tiivistelmä raportista helposti synnyttää sellaista, että ihmiset alkavat pelätä ja luodaan hysteeristä suhtautumista.” Enpä oikein usko, että kyse oli aidosta “vuodosta”, koska ao. asiantuntijaverkoston noin 40 jäseneen kuuluu myös median edustajia, mitä todennäköisimmin myös Hesarin edustus. Siinä tapauksessa omia asioitaan vuotivat.

Salamurhaskenaariosta puolustusministeri, persujen/sinisen tulevaisuuden Jussi Niinistö totesi lakonisesti: ”Aika raflaava”. “En ole tätä tutkimusta nähnyt enkä voi sitä näin ollen kommentoida“. “Tämä on turvallisuuskomitean sihteeristön hybridianalyysiverkoston tekemä. Se toimii valtioneuvoston kanslian tilannekeskuksen hybridianalyysityön tukena, Niinistö sanoi”.

Hallituspuolueiden mastermindit pääministeri Juha Sipilä, ulkoasiainministeri Timo Soini tai valtionvarainministeri Petteri Orpo eivät käsittääkseni asiaa ole vielä kommentoineet. Heille kuuluu Suomessa suurin valta ja luulisi että asiakin kiinnostaisi.

Turvallisuuskomitea ehti pääsihteerinsä Vesa Valtosen suulla jo 30.10. toteamaan, että “mediassa on viitattu raporttiin” mutta että kyseessä on kuitenkin vain “työpaperi, kokoelma asiantuntijoiden näkökulmista, joita Turvallisuuskomitea hyödyntää viranomaisarviossaan.” Lähteenä käytetyn paperin matalasta statuksesta ei Hesarin uutisessa mainittu mitään. Hämärtämällä se ja puhumalla juhlallisemmin “asiantuntijaverkoston arviosta”, syntyy tehokkaammin se mielikuva minkä haluttiinkin syntyvän. Siitä riippumatta minulle kuitenkin syntyi mielikuva, että joko Hesarilla on agenda, jonka se varmaan edelleen kieltää (Venäjällä pelottelu ja Natoon liittymisen edistäminen) tai sitten uutis- ja klikkauskilpailussa mopo karkasi käsistä. Mopon karkailu tuntuu kuitenkin jatkuvan ainakin vielä tänään.

Lukijoidensa omaa arvostelukykyä hienosti kunnioittaen Iltasanomat julkaisi koko kohumuistion (tällä kertaa käyttäen määrittelyä: “koosteen raportista”) saman tien 30.10. klo 14.41 sanasta sanaan.  Nyt on kaikkien helpompi arvioida mikä on ao. muistion sisältö ja merkitys. Monien asiallistenkin riskiarvioiden ohella taustalla tuntuu haahuilevan Venäjä-fobia ja Nato-lobbaus. Kiteyttävin “asiantuntija-arvio” löytyy IS-uutisesta: “Asiantuntijat arvioivat, että Venäjä voi toivoa nykyisen presidentin jatkavan presidenttinä.” Niinistöä lyödään nyt sekä Venäjä- että Nato-kortilla – onko Sauli Niinistö niin ylivoimainen ja ovatko Nato-intoilijat jo nyt näin epätoivoisia?

Hesari ja YLE TV1 A-studio jatkavat 31.10.2017

Tänään 31.10.2017 Hesarin talouden ja politiikan toimituksen esimies Kalle Silfverberg  huolestuu presidentti Niinistön reaktiosta siteeraamalla erään “tyrmistyneen sotilaan” (Tuomo Rusila) twiitttiä: “Voinemme varmaan luopua valtiojohdon turvallisuusjärjestelyistä, jos esim. poliittisen väkivallan uhkan mainitseminen on vain trollausta?” Tämäkin veto vaikuttaa aika epätoivoiselta elkeeltä, mutta on samalla melkeinpä peitelty uhkaus istuvaa presidenttiä kohtaan. Joka tapauksessa toimittaja itse syyttää presidentti Niinistöä samasta mistä presidentti oli syyttänyt Turvallisuuskomitean asiantuntijoita (eli trollauksesta): “ISTUVANA presidenttinä varsinkin Niinistön lausumilla on voimaa. Yhteen ääritapaukseksi kuvailtuun asiaan takertuminen on nimenomaan trollausta, varsinkin kun listalla on monta ilmiselvästi aiheellista huolta.” Pieni positiivinen seikka: jutun loppuun on liitetty koko asiantuntijamuistion teksti – se sama mikä oli Iltasanomissa jo edellisenä päivänä, vähän myöhässä mutta kuitenkin. Nyt saa Hesarinkin lukija tilaisuuden arvioida itse, mistä ao. paperissa on kyse. (lisähuomautus aamulla 1.11.2017 kun olen lukenut Hesarin paperiverion: huomaan että tekstiä on ansiokkaasti tiivistetty ja ettei lehdessä olekaan mukana digiversiossa siteerattua asiantuntijaverkon muistiota. Lukija jää edelleen paitsi tätä alkuperäistä lähdetietoa ja joutuu turvautumaan toimittajien tulkintoihin. Vedän siis positiivisesta kommentistani vähintään puolet takaisin.)

Edelleen tänään (31.10.2017 klo 21) TV1 A-studio haastatteli kahta asiantuntijaa Turvallisuuskomitean asiantuntijaa, valtioneuvoston viestintäjohtajaa Markku Mantilaa ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professoria Jarmo Limnélliä. Edellinen on entinen maakuntalehtien päätoimittaja ja ulkoministeriön työntekijä. Jälkimmäinen on ehkä myös tämän kohutun Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkoston jäsen, mutta sitä hän ei kysyttäessäkään kommentoinut, koska tieto on sovittu salaiseksi (“Jäsenten kanssa on sovittu, ettei nimilista ole julkinen”, toteaa Valtonen Turvallisuuskomitean omilla sivuilla). Molemmat vähättelevät yhteen ääneen ao. muistion merkitystä pitäen sitä “tupakka-askin kanteen piirrettynä” ja “keskeneräisenä” ja tulevat samalla vähätelleeksi sekä Tasavallan presidentti Sauli Niinistön että Erkki Tuomiojan kriittisiä näkemyksiä. Omalla asiallaanko hekin? Jarmo Limnélliä on muuten kuvattu “täydelliseksi sotilaaksi” ja hänen armeijaa, Yhdysvaltoja ja Natoa kohtaan tuntemansa sympatiat tulevat selkeästi esiin esim. hänestä tehdyssä Ylioppilaslehden henkilöjutussa vuodelta 2010.

Tunkkaiselta vaikuttaa. Pölyvillakoiran ydin on se, että puolustusministeriön yhteydessä toimivan Turvallisuuskomitean ennakointiverkoston mielestä seuraavissa presidentinvaaleissa pitää varautua “erityisesti Venäjän informaatiovaikuttamiseen”. Onhan se Venäjä meille tärkeä, mutta eikö maailmassa ole muita maita, joita Suomeen vaikuttaminen kiinnostaa ja eikö presidentillä ole muitakin tehtäviä? ”Verkosto mainitsee erikseen Nato-keskusteluun vaikuttamisen yhtenä vaikuttamistapana … Esimerkiksi Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov on jo sanonut Ilta–Sanomien haastattelussa, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys johtaisi automaattisesti Venäjän vastareaktioihin.”

Jos vaalitaisto jää pyörimään tämän saman teeman ympärille, käy sääliksi sekä Sauli Niinistöä että Erkki Tuomiojaa, jotka lähes ainoina näyttävät joutuvan vastaamaan näiden puskista laukovien asiantuntijoiden (ihan aitojen trollien) aivokummituksiin.

Lähteet linkattu ao. tekstikohtiin

Valokuvat wikipediasta ja ao. henkilöiden työpaikkaorganisaatioiden julkisisilta sivuilta.

————-

P.S. Tässä vielä uutisen keskiössä olevan Turvallisuuskomitean jäsen- ja asiantuntijaluettelo komitean omilta sivuilta. ”Asiantuntijaverkoston” jäsenluettelo on edelleen salainen.

P.S.2 (2.11.2017) Tänään postiluukusta tipahtanut huomiselle päivätty Suomen Kuvalehti kertoo haastatelleensa Turvallisuuskomitean pääsihteeriä Vesa Valtosta. Hän paljasti sen mitä jo olin edellä epäillyt. Hesari oli saanut komitean muistion uutisensa pohjaksi: ”annoimme hyvää hyvyyttämme tämän työpaperin [Hesarin] käyttöön” (SK 3.11.2017 Suoraan sanoen, Vappu Kaarenoja). Hyvää hyvyyttäänhän lehtihenkilötkin uutisiaan sorvaavat.

Toinen päivän uutinen (TV1 Uutiset klo 18) oli presidentti, rauhannobelisti ja natointoilija Martti Ahtisaaren kimpaantuminen siitä, että vaalitaistossa oli kyseenalaistettu Natoon liittymisen ihanuutta, vaikka se suorastaan on ”läntisen demokratian” velvollisuus. ”Suomi on läntinen demokratia ja meidän pitäis kuulua kaikkiin niihin organisaatioihin, joihin läntiset demokratiat kuuluvat. Piste. … Täytyy käyttäytyä niin kuin läntinen demokratia käyttäytyy”. Edellä on lihavoitu ne sanat joiden kohdalla Ahtisaari takoi pöytää kämmen syrjällään niin, että mikrofonikin reagoi.

P.S.3 (14.11.2017) (Moneen kertaan palkitun Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman kolumni Seura -lehdessä 9.11.2017, huomaa viimeinen kappale!):

”Suomi on osannut trollata myös itseään

Suomalaiset ovat vaatimatonta väkeä. Muut kykenevät vaikuttamaan mielipiteisiin, mutta me seisomme avuttomina, ihan rehellisyyttämme. Silti Suomen valtio- ja sodanjohto on kyennyt alan huippusuorituksiin. Goebbels kadehtisi.

Venäjän Neuvostoliitto-vaiheen taidot tiedämme ja niille oikeutetusti nauramme. Kuka on koskaan uskonut Mainilan laukauksiin? Entä O. W. Kuusisen johtaman Terijoen kansanhallituksen nauttimaan kansan kannatukseen? Tikku on helppo havaita toisen silmässä, malkaa omassa ei oikein mitenkään.

Joukossamme elää yhä ihmisiä, jotka rehellisesti uskovat Suomen käyneen vapaussotaa keväällä 1918 Venäjää vastaan. Ei käynyt. Tai sitten sanalle on annettava uusi sisältö. Miksi ihmeessä harhainen käsite otettiin käyttöön?

Valkoisen armeijan päällikkö Mannerheim paljasti 1930 syyn Kai Donnerille. Lausuma on edelleen tallella Donnerin kokoelmassa Kansallisarkistossa. Siinä Mannerheim selittää: ”Tulisi tähdentää, että se oli vapaussota. Puhe sisällissodasta (tuottaa) liian paljon katkeruutta. Me emme koskaan olisi saaneet niitä talonpoikia mukaamme, jos olisimme sanoneet, että käymme punaisten kimppuun.”

Mitä tästä päättelemme, on toinen asia, samoin se, kuinka hyväksyttävää harhaanjohtaminen tilanteessa oli. Itse en astu Mannerheimin kivittäjäksi. Mutta valheessa, vaikka valkoisessa, ei kannata loputtomiin roikkua.

Vapaussota-kampanja onnistui hyvin. Toinen esimerkki tehokkaasta infosodasta liittyy kesän 1941 suurhyökkäykseen. Asia on Mauno Jokipiin ja Tuomo Polvisen tutkimuksissa ajat sitten todettu ja nyt eversti Pekka Visurin kääntämissä saksalaiskenraali Erfurthin päiväkirjoissa vahvistuksen päälle vahvistettu.

Kyllä Suomen sotakone oli viimeisen päälle viritetty Saksan Barbarossan osaksi. Tavoitteena oli vallata, tuhota ja ryöstää idästä niin paljon kuin voimat sallivat. Erfurth-keskustelujen mukaan Mannerheimin ja Rytin suurin huoli oli, miten hyökkäys näyttäisi puolustukselta ja valloitukset vain revanssilta, jonka kansa hyväksyi.

Siinä onnistuttiin yli odotusten. Homma meni putkeen tavalla, jota maamme turvallisuuskomitean trolliarmeija muotoili Venäjän toimia ennakoidessaan viikko pari sitten: ”Informaatiovaikuttaminen voi olla pidempi kampanja, jolla pyritään muuttamaan mielialaa ja mielipiteitä. Se voi olla hyvin tehokasta, jos kansalaisten päähän saadaan ajettua joku tietty ajatus.”