Tässä kuussa tuli 120 vuotta täyteen Alvar Aallon syntymästä. Pieni tekosyy leikkiä Alvarin arkkitehtuurin elementeillä ja kuvankäsittelyllä. Teen sen sillä oikeutuksella ;-), että olen käynyt samat koulut kuin Alvarikin, Jyväskylän Lyseon ja Teknillisen korkeakoulun. Aloitin oppikouluni samaan aikaan kun Lyseo vietti 100-vuotisjuhliaan ja sen yhtenä kunniavieraana oli akateemikko Alvar Aalto ja vaimonsa Elissa Aalto.
Samalla tarjoan tilaisuuden arvuutella mistä Aallon kohteista kuvat on leikelty. Kohteita on 25 kpl. Kuvat ovat kirjoittajan ja otettu vuosina 1963–2016. Osa kohteista on hyvinkin tunnettuja, mutta vaikeusastetta on hieman lisätty vapaamielisellä rajauksella eli karsimalla ympäristöä pois. Vastaukset lopussa ylösalaisin. Jos saat yli 20 oikein, olet kova jätkä (sukupuolesta riippumatta)!
Kohde 1
Kohde 2
Kohteet 3 ja 4
Kohteet 5 ja 6
Kohteet 7 ja 8
Kohde 9
Kohteet 10 ja 11
Kohteet 12 ja 13
Kohteet 14 ja 15
Kohteet 16 ja 17
Kohde 18
kohde 19
Kohde 20
Kohteet 21 ja 22
Kohde 23
Kohde 24
Kohde 25
Vastaukset:
P.S. 1.3.2018. Koska Jussi Rautsi kommentoi kohdetta 1, lisään siihen liittyvän tarinan tähän. Hansaviertelin sisäänkäyntiaulan kattoon Aalto olisi halunnut Joan Mirón maalauksen. Rakennuttaja piti ehdotusta liian kalliina. Alvar oli itsepäinen ja ryhtyi itse toimeen. Avustajan mielestä olisi kuitenkin pitänyt kysyä rakennuttajan mielipidettä. Siitä Alvar ei pahemmin piitannut. Näyttelyn avajaisiin oli enää muutama päivä aikaa. Hän luonnosteli kattomuraalin Mirón innoittamana (kuva alla) ja otti yhteyttä maalarimestariin. Pari tuntia siitä maalarimestari, hänen oppilaansa, Aallon sveitsiläinen kollega Karl Fleig (jolta tämä tarina on peräisin) ja Aalto itse seisoivat rakennustyömaalla pensselit ja muut työvälineet valmiina. Alvar aloitti luonnostelemalla muodot kattoon hiilellä. Värit (tumman sininen, taustalla vaalean harmaa ja valkoinen) hän määritteli samalla. Mustat reunaviivat Alvar maalasi omakätisesti. Teos tuli valmiiksi kahdessa päivässä juuri sopivasti ennen näyttelyn alkua. Myöhemmin maalaus vedettiin brutaalisti yli valkoisella maalilla. Suomen Berliinin suurlähetystön kustannuksella työ rekonstruoitiin vuonna 2007, juuri ennen kuin kävin sen kuvaamassa.
No olisihan sitä Aallon töistä ollut muutakin kuvattavaa, kuin Villa Mairea tai Viipurin kirjasto (ja pari muuta). Esimerkiksi Vuoksenniskan Kolmen ristin kirkko – jonka räystäätön katto tosin vuotaa, eikä seurakunnalla ole varaa… Alvar Aalto -säätiöstä ei tiettävästi ole apua herunut.
TykkääTykkää
Selvä selvä…Aallosta ei usein tiedä mikä on ulkona ja mikä sisällä. Ihme viritys joka tapauksessa. Näissä näkyy vähemmän maalaistalojen perinnejuttuja kuin mitä niissä on. Pitäisi olla modernistirillit päässä. Aalto oli vernakularisti!
TykkääTykkää
Kiitos kommenteista! Lisäsin tarinan tuosta ”ihme virityksestä” tarinan loppuun.
TykkääTykkää
Hyviä kulmia. Ykköstä en tiennyt koska en ole käynyt Hansaviertelissä sisällä. Eniten ilahduin kakkosesta eli Viipurin kirjaston lastenkirjaston puolen ovesta. En ole nähnyt sitä kunnostettuna. Kauttualla en ole käynyt joten en tunnistanut. Hyvää pattern language grammaria tämä! Kiitos.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hansaviertelin katto on sisäänkäynnin yhteydessä ulkotilassa.
TykkääTykkää