Arvo Pärt mainitaan usein musiikin minimalistina. Minimalismi on kuulijan korvien välissä. Yhtä hyvin Pärtin musiikkia voisi pitää pohjattoman rikkaana. Se ei tarjoile runsaita muotoja puhumattakaan räikeistä väreistä. Sen sijaan musiikista voi muotoilla omaan mieleensä sopivaa ehtymätöntä elämyskudosta. Rikkaus piilee muodon sitoutumattomuudessa.
Vierailu Arvo Pärdi Keskuksessa Viron Laulasmaalla noin viikko sitten avasi tämän maailman yllättävästi. Radiosta kuunneltuna tai televisiosta katsottuna tuo runsauden sarvi ei helposti aukene, koska ympärillä on koko ajan liikaa muuta hälyä, ei välttämättä ääntä, vaan visuaalista ja sosiaalista.
Arvo Pärdi Keskuksessa vierailijalle on tarjolla rauhallinen ympäristö, mukavat kuulokkeet ja erinomainen valikoima Pärtin musiikkia vuosien varrelta. Myös lapsille sävellettyä. Ne korvilla voi vaeltaa keskuksen vapaasti soljuvissa tiloissa ja upota rauhassa Pärtin musiikkiuniversumiin. Pitää hieman varoa, ettei samalla törmää Arvo Pärtiin itseensä, joka saattaa vaeltaa samassa fyysisessä avaruudessa.
Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun tuloksena syntynyt rakennus ympäristöineen sopii tarkoitukseensa erinomaisesti. Voittajana espanjalainen Nieto Sobejano Arquitectos. Keskus avautui muutama viikko sitten lokakuussa 2018. Rakennus ei hypi silmille, eikä ole pinnalla liitävä waude. Sitten kun hissi saadaan valmiiksi ja näkötorniin pääsee (toivottavasti ensi kesänä), voi nauttia vielä yhdestä ulottuvuudesta, näköalasta merelle ja puiden latvusten yläpuoliseen avaruuteen.
On syytä mainita vielä kerran lapset. Keskuksessa on lapsille varattu oma pieni osastonsa, jossa voi valita omat musiikkivideonsa ja ne olivat ahkerassa käytössä. Suosittelen vierailua silloin kun on hiljaisempi turistiaika, niin ao. paikat eivät ole niin varattuina.
Eikö se ollut Goethe joka lausui, että arkkitehtuuri on jäätynyttä musiikkia? Paljon siteerattu mutta vähän arveluttava lausunto. Arvo Pärdi Keskus ei ole jäätynyttä musiikkia. Päin vastoin, elävää, ympäröivään mäntymetsään, läheiseen Suomenlahteen ja lopulta avaruuteen liukuvaa mielenmaisemaa, Musiikin arkkityypeille löytyy visuaalisia analogioita. Menikö hienosteluksi? Käypä itse kokemassa.
Kuuntele etukäteen vaikka jotain tintinnabulia (Pärtin omintakeista musiikkilajia) niin pääset moodiin, esimerkiksi Spiegel im Spiegel. Kun kävelet keskuksessa niin sopivan pituinen on 26 minuuttinen Tabula Rasa, jossa soittavat Gidon Kremer (viulu) ja Alfred Schnittke (preparoitu eli käsitelty piano) tai samalla Tabula Rasa CD:llä oleva Fratres kappale, jossa pianistina Miles Davisin ym. jazz legendojen soittokaveri Keith Jarret.
Arvo Pärt lähti maastaan vapaaehtoisesti vuonna 1980. 30 vuoden kuluttua hän palasi takaisin ja asuu nyt täällä Laulasmaassa vaimonsa Noran kanssa.
Vasemman puolinen kuva Keskuksessa esitettävästä todella mainiosta videosta (Jaan Tootsen et al. *) samoin kuin alla oleva, jossa Arvo Pärt pyöräilee virtuaalisesti Viron historiallisissa maisemissa.
Keskukseen pääsee puolessa tunnissa autolla tai bussilla Tallinnasta. Pysäkiltä muutaman sadan metrin kävely. Ehkä kannattaa ajoittaa vierailu päivään jolloin on konsertti, kalenteri löytyy täältä.
Valokuvat (ellei muuta ole mainittu) tekijän, otettu Laulasmaassa 26.10.2018.
*) Keskuksessa nähtävänä oleva video, jonka otsikkoa, tekijä- tai muita tietoja en netistä löytänyt, mutta jonka lopputeksteissä ensimmäinen nimi oli Jaan Tootsen.
Täydennykset 5.11.2018:
1) tehty pieni korjaus/täydennys tekstikohtaan, jossa on Tabula Rasa CD:n soittajatiedot (lisätty Alfred Schnittke ja mainittu se kappale, jossa Keith Jarret on pianistina).
2) suomalaisia varmaan kiinnostaa tieto, että talon suunnittelijat Fuensanta Nieto ja Enrique Sobejano saivat Alvar Aalto -mitalin vuonna 2015 yhtenä perusteluna juuri tämä rakennus (kertoi palkintotuomareihin kuulunut professori Rainer Mahlamäki eilen)
Pekka Lahti 
Komean jutun (tällä kertaa) olet Pekka vääntänyt Pärtistä. Ehti melkein unohtua, että Laulasmaalle on ollut mielessä mennä. Hauska että fokus on käännetty erityisesti lapsiin, tulevaisuuteen. Pärtin musiikki on usein niin sydäntäsärkevää, että Neuvosto-Virossa sitä ei olisi ollut mahdollista tehdä. Komeaa että hän pääsi lähtemään pois maasta eräänlaiseksi suurlähettilääksi, ja itsenäisyyden palattua oli tervetullut takaisin. Jenkkien äänekäs ja toisteinen minimalismi rynkyttää hajalle, Pärt tekee miltei kaiken päinvastoin.
TykkääLiked by 1 henkilö