Nizzan (entisen) eteläisen rautatieaseman (Gare du Sud) korjaus- ja uudistusvaihe on saatu päätökseen. Ja koronapandemian suhteen tilanne on se, että alkuviikosta eli maanantaina 1.6.2020 ravintolat saivat avata ovensa, terassit ja torit täyttyivät asiakkaita. Kaupunkielämä on palannut lähes entisille raiteille.
Vertailen tässä eilistä (3.6.2020) tilannetta siihen mitä se oli vajaa kolme vuotta sitten 20.9.2017.
Aseman edessä oleva aukio Place du Général de Gaulle on kuin ennen. Aukiolla patsasteleva Charles de Gaulle näyttää pitävän edelleen ranskalaisen historian lankoja käsissään. Olisiko ote kuitenkin hieman herpaantunut?
Torimyynti jatkuu entiseen tapaan vilkkaana. Kalojen ja merenelävien myyjien rivi oli jos mahdollista entistäkin pitempi. Virusepidemia näkyy siinä, että kasvomaskeja edelleen käytetään ja kalakauppiaan edessä jonotetaan kohtuullisen kuuliaisesti omaa vuoroa säädetyillä etäisyyksillä (ympyrät maassa).
Seuraava tarjonnan ja torihintojen katsaus kiinnostanee erityisesti meri- ja äyriäisruuan ystäviä.
Daurade Royalen (kultaotsa-ahvenen) hinta on noussut kolmessa vuodessa 10 eurosta 12-15 euroon per kilo. Sesongin vaihe ja saaliin määrä tietysti vaikuttaa päivän hintoihin
Skottilainen punaleimainen (ranskalainen laatuluokitus) lohi 28 e/kg (norjanlohta en myynnissä havainnut). Pietarinkala 28 e/kg, kampela 24 e/kg.
Barrakuda 12 e/kg, bonita eli sarda 12 e/kg
Kalmari 15 e/kg.
Satulasargi 7 e/kg.
Sinisimpukat 7-8 e/kg (halvemmat Italiasta ja Espanjasta, kalliimmat Ranskasta), vongole simpukat 22 e/kg, elävät kotilot 20 e/kg,
Katkaravut raakoina 48 e/kg, keitettyinä (Madagaskarista) 35 e/kg, keitetty bulotkotilo 14 e/kg.
Rautatieaseman entisen laiturihallin ja katoksen uudistus paljastui uudentyyppiseksi kauppahalliksi, jossa on sekaisin ravintoloita, kahviloita, designputiikkeja ja muitä myymälöitä. Selvisi myös se, että katos ei ole olekaan Eiffelin itsensä suunnittelema vaan hänen innoittamansa suunnitelma (korjasin samalla faktan aiempaan juttuuni).
Katos tehtiin alunperin Pariisin maailmannäyttelyyn 1889, mutta tuotiin sieltä 1891 Nizzaan rautatieaseman katokseksi. Kunnostus- ja uudistustoimet on toteutettu moitteettomasti. Työn jälki on siistiä, ehkä hieman liiankin puleerattua. Jos käyttöaste nousee tavoitellulle tasolle, kulutus tulee tietysti hiomaan pinnat. Avara ja kaunis sisätila. Paikan lopullisen hengen ja suosion ratkaisevat kuitenkin yrittäjät. Millaista palvelua ja hintatasoa siellä tullaan tarjoamaan, sellaista tulee olemaan asiakaskuntakin.
Juuri nyt osa hallikauppiaista tuntuu epäröivän kauppojensa avaamista koronaviruksen tartuntapelon takia ja osa puodeista näyttikin olevan vielä pystytysvaiheessa. Asiakkaita oli ainakin eilen lounasaikaan vähemmän kuin henkilökuntaa.
Hallin ovella jaettiin varmuuden vuoksi ilmaisia kasvomaskeja ja tarjolla oli myös käsidesiä niin kuin monessa muussakin paikassa.
Wow-arkkitehtuuria Nizzaankin
Aivan lähellä tapahtuu jotain paljon suurempaa, pääarautatieaseman kylkeen rakennetaan uutta wow-arkkitehtuuria, 80 miljoonan euron Hilton hotellin ja ostarin yhdistelmää Gare Thiers-Est (arkkitehteinä Studio Daniel Liebeskind ja February Carré Architectes, kiinteistösijoittaja Fondimmo ja maisema-arkkitehti Jean Mus). Nizzalaiset odottavat mielenkiinnolla. Niin minäkin.
Arkkitehtuuri näyttää olevan melko muodikasta kiiltävää kidemuodostelmaa. 3D-CAD- ohjelmilla kaiken tällaisen suunnittelu ja rakentaminen on tullut mahdolliseksi tai ainakin huomattavasti helpommaksi kuin ennen.
Luulisin ja uskon, että ao. ohjelmilla voidaan hallita myös kaikki ne moniulotteiset ja todennäköisesti myös häikäisevät auringonheijastukset, joita nuo pinnat ympäristöönsä heijastelevat. Ongelmiksi saattavat muodostua varsinkin ne pinnoista jotka ovat kallellaan horisonttitasosta alaspäin eli katutasolle.
Yksi kommentti artikkeliin ”Gare du Sud, Nice ja ympäristö 3.6.2020”