Vappulauluihin uutta twistiä?

Mietin millaisia voisivat olla tämän (vuoden 2022) vapun tai voitonpäivän musiikkivalinnat.

Perinteisesti valinnat ovat osuneet työväenlauluihin. Niitä kuulee tänäkin vappuna vanhoilta vinyyleiltä ja CD:iltä ja väistämättä myös radioaalloilta. 

Perinne jatkukoon. Onhan toukokuun ensimmäinen päivä ollut kansainvälinen työläisten juhlapäivä jo yli 130 vuotta. Yhdysvalloissa järjestettiin toukokuun ensimmäisenä päivänä 1886 yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Lakon aikaisissa ja sen jälkeisissä mellakoissa (erityisesti Chicagon Heymarketin verilöylyssä) kuoli sekä työläisiä että poliiseja. Pariisissa 1889 kokoontunut Toinen internationaali päätti, että Heymarketin marttyyreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890 ja että päivästä tehtäisiin kansainvälinen työläisten mielenosoituspäivä. 

Suomalaiset työläiset olivat alusta alkaen aktiivisia. Kirjatyöntekijäin yhdistys järjesti Suomen ensimmäisen työväen vappujuhlan 1890. Työväenliikkeen puolueet ja muut järjestöt ovat järjestäneet vappumarsseja ja puhetilaisuuksia joka vuosi siitä lähtien. 

Ylioppilaat ovat juhlineet kevään tuloa ja vappua jollakin tavalla jo 1700-luvulla. Teekkarit innostuivat juhlimisesta ja hauskanpidosta omalla tavallaan ja alkoivat muistaakseni 1970-luvulla pukeutua valkoisiin työhaalareihin. Nyt ei sellaista oppilaitosta taida enää löytyä, jolla ei olisi omia haalariasujaan. Pikkuhiljaa vapusta on tullut kaiken kansan keväinen karnevaali.

Kansainvälinen kommunistinen liike otti toukokuun ensimmäisen päivän omaksi juhlapäiväkseen. Neuvostoliiton järjestämä vappu- ja sen jälkeinen voitonpäivän paraati muodostui kylmän sodan aikana vuosi vuodelta kylmäävämmäksi massatuhoaseiden esittelyksi. Neuvostokommunismin ja Itä-Euroopan sosialististen järjestelmien romahdettua, vaikutusvallaltaan huomattavasti supistunut Venäjä on halunnut jatkaa suurvalta-asemansa esittelemällä asejärjestelmiään paitsi vuosittaisessa vappuparaatissa niin käyttämällä niitä naapurivaltioidensa hallintojärjestelmien ja työväestön tuhoamiseen. 

Miten Venäjän 24.2.2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan voisi muuttaa vapun musiikkivalikoimaa?

Löysin facebook-kaverini vinkkaamana mainion Emilia Laulaisen vuonna 2016 tekemän pro gradun ”Sotaisat sävelet, Laulut propagandana Suomessa, Saksassa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan aikana”. Voisiko joku näistä sopia tämän vapun tai tulevan voiton päivän musiikkivalikoimaan? Ihan vain siksi, että muistuisi mieleen millaista aikaa elettiin noin 80 vuotta sitten. Ja veitikka silmäkulmassa, tietty.

Vapun ja ehkä myös tulevan Voiton päivän musiikkivalintoja voisi höystää parilla laulunpätkällä, jossa viholliskuvaa edustaa ryssä, kukapas muu: 

1.

Ryssänmaalla Moskovassa, 

paarlevuu.

punaisessa pusakassa, 

eikö juu, 

istui muuan politrukki 

niinkuin kaalimaassa pukki,  

inkke pinkke paarlevuu.

2.

Paras ryssä, kuollut ryssä 

paarlevuu, 

kuopassansa peitetyssä, 

eikö juu,

se on ryssän elintilaa, 

siellä ei se ilmaa pilaa

Entä sitten tämä kun Suomi oli saanut pyytämättään vihollisekseen myös Englannin:

3.

Lontoo pauhaa radiossa paarle-vuu, 

ketunhäntä kainalossa suur’ on suu, 

valhetta se suustaan syytää, 

Iivanoilta apuu pyytää 

heittäkää vain luulot pois. —

John kun Iivanalle sanoo I love you, 

Vanja apua kun anoo, welcome you.

(Matti Jurva)

Nämä kaikki ovat muuten versioita ”Mademoiselle from Armentières” -laulusta, joka on peräisin (wikin mukaan) jo ainakin 1830-luvulta jolloin laulu oli Ranskan armeijassa suosittu ja viittasi majatalon tyttäreen ”Mademoiselle de Bar de Luc” joka kohtasi pari saksalaista upseeria. 

Armentières on Pohjois-Ranskan rajakaupunki lähellä Lilleä. 

Laulun tarina sai uusia muotoja Saksan-Ranskan sodassa 1870 ja ensimmäisen maailmansodan aikana siitä tuli erityisen suosittu varsinkin kun tarttuva viisu tuli myös brittien ja muiden liittolaisten tietoon. 

Melodia ja sen kertosäe ”Inky Pinky Parlez-Vous” on ilmeinen korvamato, ja se synnyttikin useita versioita ympäri maailmaa. 

”Inky Pinky” oli skottilasten käyttämä nimitys palsternakka-peruna kakulle. On myös väitetty, että sotilaiden mielissä Inky Pinky vihjasi sopivan kaksimielisesti sängyn jousien natinaan mikä on uskottavaa, koska tyypillinen laulun sanoitus oli aika härski. Siinä kolme saksalaista sotilasta ylittää Reinin tietyissä aikeissa 

”Parlez-Vous” tietysti viittaa vain ranskankielen alkeet osaavaan saksalaisen sotilaan tutustumisretoriikkaan. 

Tässä wikin mukaan tyypillinen laulun sanoitus:

Three German officers crossed the Rhine

Parlez-Vous

Three German officers crossed the Rhine

Parlez-Vous

Three German officers crossed the Rhine

To fuck the women and drink the wine

Inky pinky parlez-vous

They breached the line in a Tiger tank

Parlez-vous

They breached the line in a Tiger tank

Parlez-vous

They breached the line in a Tiger tank

One to drive and two to wank

Inky pinky parlez-vous

They came upon a wayside inn

Parlez-vous

They came upon a wayside inn

Parlez-vous

They came upon a wayside inn

Parked the tank and walked right in

Inky pinky parlez-vous

Oh landlord have you a daughter fair

Parlez-vous

Oh landlord have you a daughter fair

Parlez-vous

Oh landlord have you a daughter fair

With eyes of blue and long blonde hair

Inky pinky parlez-vous

My daughter she is much too young

Parlez-vous

My daughter she is much too young

Parlez-vous

My daughter she is much too young

To be fucked by you, you bastard Hun

Inky pinky parlez-vous

Oh father dear I’m not too young

Parlez-vous

Oh father dear I’m not too young

Parlez-vous

Oh father dear I’m not too young

I’ve been fucked by the blacksmith’s son

Inky pinky parlez-vous

They fucked her in, they fucked her out

Parlez-vous

They fucked her up, they fucked her down

Parlez-vous

They fucked her till she was dead and then

They fucked her back to life again

Inky pinky parlez-vous

Suomalainen inke-pinkke paarlevuu -hoilottaja ei varmaankaan tunne laulunsa taustaa lainkaan. Myöskään Kai Lindin esittämä ja Sauvo Puhtilan sanoittama ”Masi on alokas armeijassa” (1962) tai Tapio Rautavaaran Kiinan Pelastusarmeijassa (Inke pinke paarlevuu 1969) -versiot eivät viittaa riimityksen pitkään taustaan muuten kuin sanan armeija kautta.

Räävittömät marssilaulut ovat kuulemma perinne sotilaskoulutuksessa. Kuuluvat kai sitten samaan sarjaan kuin alokkaiden simputus ja esimiesten kaikenlainen mielivalta. Stanley Kubrickin elokuvassa Full Metal Jacket (1987) on tämän ilmiön klassikkokuvaus. Riittävän realistinen ollakseen uskottava. 

Stanley Kubrick, Full Metal Jacket 1987 (lähde: IMDb) 

Kaikki hierarkiset järjestelmät ja komentosuhteisiin perustuvat organisaatiot kuten ”päällikkövirastot” ovat alttiita tällaiselle korruptiolle. Vain järjestelmän sisältä tapahtuva kritiikki ja kontrolli voivat säästää sen jäsenet täydelliseltä mielivallalta. Ei valistunut itsevalta vaan valistuneet kansalaiset.