Hesarin pääkirjoitus 2.8.2017 ”Länsimetro korjaa historian virheitä. Helsingin seudun kuntien yhdistyminen on tapahtunut vaivihkaa suurten liikennehankkeiden avulla.”
Onnittelut Hesarille! Hatunnostoa saa tässä edustaa Tarton Paavalinkirkon (Eliel Saarinen 1911) tornin huipulla oleva “arkkitehtoninen hattu”. Ruusuja puolestaan saa edustaa kärsimyskukka (vai pitäisikö olla intohimon kukka, passion hedelmä, Passiflora edulis) niitä hyödyntävine elukoineen. (Kuvat: PL 2017)
Tästä tulee lyhin plokini tähän mennessä. On helppo yhtyä kaikkeen mitä HS:n pääkirjoituksessa sanotaan Helsingin ja sen ympäristökuntien suunnittelusta Länsimetron suunnitellun avaamispäivän (15.8.2016) vuosipäivän johdosta. Länsimetron tapausta mainiosti hyväksi käyttäen Hesari palauttaa mieleen pääkaupunkiseudun suunnittelua vuosikymmeniä vaivanneet ongelmat, tehdyt virheet ja niiden tekijät: lyhytnäköiset ja omia kunnallispoliittisia tai taloudellisia intressejä ajavat poliitikot, rakennusliikkeet ja muut lobbarit. Asianajon keppihevosina on käytetty seksikkäiksi koettuja ideologioita, kuten puutarhakaupunkiaatetta.
Lehti muistaa myös mainita monet karille ajaneet tai “murskatut” kuntaliitos- ja yhteishallintomallihankkeet. Nehän olisivat kätevästi ratkaisseet nämä turhanaikaiset rajan yli potkimiset ja muut kissanhännänvedot, mutta sehän ei ole käynyt (eikä muuten edelleenkään käy) paikallisdemokratia-aatteella ratsastaville kyläpäälliköille. Lehti nostaa myös ansiokkaasti esiin kaupunkisuunnittelijoiden ajamat joukkoliikennehankkeet, Länsimetron lisäksi M-junan (siis Martinlaakson radan), HSL:n perustamisen (kannattaisi tietysti mainita sen kaikki edeltäjätkin), kehäradan ja Raide-Jokerin. Näillä on kyetty sentään saamaan hallintaan yksi tärkeimmistä kaupunkiseutukokonaisuuden toiminnallisesta perustasta: miljoonan asukkaan ja lisäksi lukemattomien täällä käyvien vierailijoiden arkiliikkuminen asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen välillä.
Yksi sitaatti sallittaneen:
“Kaupunkien välinen kilpailu tuli seudulle kalliiksi. Jos Helsingin seudun etua olisi ajateltu kokonaisuutena, kasvu olisi ohjattu alkamaan Helsingin rakennetuista alueista ulospäin ja raiteiden varrelle. Etelä-Suomessa voisi olla nyt kansainvälisten yritysten silmissä huomattavasti nykyistä hajanaista kaupunkiseutua kilpailukykyisempi metropoli.
Kustannuksissakin olisi säästetty. Kun asutus hajautettiin tiettömien taipaleiden päähän, julkista rahaa tuhraantui moottoriteiden, katujen ja muun infrastruktuurin rakentamiseen. Samalla luotiin pohja seuturakenteelle, jota määrittelevät työpaikkojen, asuinalueiden ja kauppojen väliset pitkät maantieteelliset etäisyydet.”
Saatan olla asiasta ennenkin jotain maininnut.
P.S. 4.10.2017. Oliko hatunnostoni enne? Eliel Saarisen suunnitteleman Tarton Paavalinkirkon restaurointi ja laajennustyö (Merja Nieminen ja Kari Järvinen) valittiin 15.8.2017 yhdeksi neljästä Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaaksi. Voittajaksi valikoitui 2.10.2017 kuitenkin Alvar Aallon suunnitteleman TKK:n pääkirjaston peruskorjaus ja laajennustyö (Arkkitehdit NRT). Onnea molemmille ja vielä niille kahdelle muullekin (Roihuvuoren koulun ja Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaukset)!
Pekka Lahti 
Kiitos mielenkiintoisesta selvityksestä ja jutusta HS:ssa. Asun osoitteessa 5. linja 7, 5. krs, ja löysin SA -kuvista nuo oman taloni ja rappuni pommitustuhot v. 2013. 5.linja 7 julkisivusta on kyllä yksi hyvä kuva SA-kuvissa. Kansallisarkistossa on luettavissa Sotavahinkoyhdistyksen papereista vakuutusyhtiölle tehty yksityiskohtainen laskelma taloni vahingoista. Sen mukaan ilmeisesti kaikki ikkunat hajosivat, ja 8 asuntoon piti tehdä uudet tulisijat. Muutkin vahingot olivat mittavia, hinta yli 1 milj. mk. Pommituksen tekemä aukko on edelleen näkyvissä vinttikerroksen lattian muurauksessa. Ilmeisesti pitäisi tehdä melko paljon töitä, jos selvittäisi kuoliko omassa talossani ihmisiä. HS luettelee su 13.7.1941 hautajaisuutisen yhteydessä kuolleet. Heidän osoitetiedot olisi selvitettävissä Kaupunginarkistosta.
Oli uutta myös tuo, että haudatut ovat yhteishaudassa Malmilla.
Muutama vuosi sitten esittelin näitä pommituskuvia mm. taloni alakerran liikkeille. Eivät olleet niin kiinnostuneita.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos hyvistä kommenteista ja lisätiedoista! On siellä SA-kuvissa toki yksi hyvä julkisivukuva 5. linja 7 talosta, mutta se on Ässärinteen puolelta (julkaistu plokin loppupuolella) ja siinä näkyy lähinnä särkyneitä ikkunoita, tosin aika kaukaa. 5. linjan puolen romahtaneista julkisivuista en löytänyt pommituksen jälkeistä kuvaa. Olisi hienoa nähdä jos sellainen on. Voisit laittaa sen vaikka facebook-sivulleni https://www.facebook.com/pekka.lahti.71, tai vaikka yksityisviestinä, jos haluat.
TykkääTykkää
Toivottavasti a) Länsimetron suunnittelu- ja rakennusvirheet eivät ole niin vakavia, että se saadaan muutamassa vuodessa luotettavaan toimintakuntoon; b) Helsinki ei lähde vahvan pormestarin johdolla täysin omille teilleen (ja muut omilleen, koska suomalaiseen luonteeseen kuuluu asemaan liittyvä ego ja uho).
TykkääLiked by 1 henkilö
Tässä olen optimisti. On pakko olla. 🙂
TykkääTykkää