Pitkään ja hartaasti valmisteltu kirja on nyt valmistumassa. Se kertoo tarinoita ja faktoja siitä, mistä arkkitehtiopiskelijat haaveilivat vuosina 1968–1969 ja mitä sitten tapahtui. Alla kirjan etukansi:
Vuonna 1969 keväällä joukko arkkitehtiopiskelijoita kyllästyi saamaansa opetuksen tasoon Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla. He halusivat radikaalin muutoksen opetusohjemaansa ja valtasivat sitä vauhdittaakseen arkkitehtiosaston, jopa kahteen kertaan. Hetken aikaa arkkitehtiopiskelijat olivat päivälehtien etusivuilla ja Yleisradion TV-uutisissa.
Olin itse silloin toisen vuosikurssin loppupuolella ja juuri silloinhan sitä ”tietää kaiken” siitä miten arkkitehtuuria pitäisi korkeakoulussa opettaa. Jos nyt ollaan vähän tarkempia niin ainakin siitä, miten sitä ei pitäisi opettaa.
Menin itse töihin arkkitehtitoimistoon jo ensimmäisen vuosikurssin lopulla, koska ”lafkalla” ei saanut kunnollista opetusta. Professoreista osa ei vaivautunut tulemaan paikalle pitämään luentoja ja monet muutkin opettajat ja assistentit hoitivat työnsä vasemmalla kädellä, koska oman toimiston pitäminen oli heille paljon tärkeämpää. Viesti oli selvä: jos haluatte oppia ammatin, menkää töihin arkkitehtitoimistoon. Ja niin me teimme.
Samaan aikaan eli vuoden 1968 kuluessa opimme havainnollisesti miten maailmalla ”asioita hoidetaan”. Pariisissa opiskelijat kapinoivat yliopistoissa, erityisesti Nanterren humanistisessa tiedekunnassa kaupungin länsilaidalla. Kulttuuriministeri André Malraux lakkautti toukokuussa 1968 legendaarisen arkkitehtikoulun École de Beaux-Artsin. Yliopisto- ja korkeakoulupiskelijat mellakoivat ja katukahakoissa kuoli ihmisiä. Yhdysvalloissa opiskelijat vastustivat Vietnamin sotaa, ottivat osaa kansalaisoikeustaisteluihin ja sielläkin tapettiin ihmisiä. Elokuussa 1968 Neuvostoliitto ja neljä muuta Varsovan liiton maata miehittivät Tšekkoslovakian ja olin itse silminnäkijänä todistamassa tapahtumia. Raaka ja häpeilemättä näytetty väkivalta herättivät opiskelijoissa kiihkeän halun vaikuttaa asioihin – rauhanomaisesti, ja ensi kädessä tartuttiin oman opiskeluympäristön ongelmiin.
Kaikesta tästä kertoo nyt valmistumassa oleva kirja ”Arkkitehtiopiskelijoiden vallankumous, mitä arkkitehtiylioppilaat tahtoivat hulluina vuosina 1968–1969 ja mitä sitten tapahtui?”
Olen yksi kirjan artikkeleiden kirjoittajista ja toimittajista. Osallistuin hankkeeseen omasta uteliaisuudestani. Hatarat muistikuvat ovat vuosikymmenten kuluessa sedimentoituneet ja likipitäen sementoituneet. Ilmiselvä vaara on ollut hailakoiden mutta värittyneiden muistikuvien muuttuminen faktoiksi – vain siitä syystä, että rakastuminen mainioihin tarinoihin yhdistyneenä laiskuuteen perehtyä asioihin on voittanut viileän tiedonjanon.
Voihan sitäkin ihmetellä, ettei noista tapahtumista ole tehty kunnon tutkimusta. Arkkitehtikillan satavuotishistoriikissa (2008) asiaa on sentään käsitelty muutamilla sivuilla. Lisäksi englantilainen arkkitehtuurikriitikko ja -opettaja Roger Connah on kirjoittanut kirjan radikaalivuosista otsikolla ”The Piglet Years” (2007), joka sai nimensä ja kansikuvansakin arkkitehtiopiskelijoiden Arkkitehtiliiton SAFAn neuvottelupäivillä huhtikuussa 1969 irti päästämästä possusta jonka kylkeen oli hiilellä piirretty ”SAFA”. Samaan aikaan puhetta pitänyt suunnittelusta vastannut ministeri Jussi Linnamo piti SAFA-porsasta mainiona teekkaripilana.
Kirjan tekemisen yhteydessä oli mielenkiintoista tutustua paitsi omiin niin muiden paikalla olleiden näkemyksiin ja muistikuviin. Aikaa on vuoden 1969 tapahtumista kulunut niin paljon, että yllättävän moni (minä mukaan lukien) ei esimerkiksi tunnistanut yli 50 vuotta vanhoista kuvista tai filminpätkistä joko itseään tai kavereitaan. Kirjassa on 280 sivua ja noin 300 kuvaa, pääosa vuodelta 1969 ja lähes kaikki ennen julkaisemattomia.
Tapahtumiin osallistuneiden mielissä on mitä moninaisimpia muistikuvia, joiden todenperäisyydestä ei välttämättä ole kunnon takeita. Tarinoita ja legendoja toki riittää. Ja mitä useammin niitä kerrotaan ja toistellaan – fakta-aineiston puutteessa – sitä ”todemmiksi” ne muuttuvat. Kertojat ja osa kuulijoistakin alkavat uskoa omiin juttuihinsa.
Tämäkään kirja ei ole historiantutkimusta akateemisessa tai tieteellisessä mielessä. Se on kuitenkin paikalla olleiden, näkijöiden ja kokijoiden kokoama aineisto, josta voi tulla historiantutkimuksen arvokas lähdeaineisto. Ikävä kyllä, aika moni aktivisti tai silminnäkijä on jo ehtinyt kuolla ja ne muistot ovat suureksi osaksi menetettyjä. Vuosina 1968 ja 1969 noin 20–25-vuotiaat opiskelijat ovat tällä hetkellä 70–80-vuotiaita ja professorit usein yli 90-vuotiaita.
Kirjan kirjoittajina tai haastateltavina ovat olleet sekä silloiset opiskelijat että professorit. Niitä täydentää ja omalla tavallaan myös alan ulkopuolisen ei-arkkitehdin näkökulmaa avaa virkistävällä tavalla Hannu Taanilan artikkeli ”Vallankumous, no joo, mutta mitä sitten tapahtui?” (ks. oheinen sisällysluettelo).
Kirjan julkistustilaisuus pidetään maanantaina 15.5.2023 klo 16 sillä samalla paikalla, missä arkkitehtiopiskelijoiden järjestämät koulutuspäivät ja sen päätteeksi arkkitehtiosaston valtaus tapahtuivat huhtikuussa 1969, silloisella TKK:n arkkitehtiosastolla Otaniemessä, sen toisen kerroksen luentosalissa A2. Nykyisin tiloja hallinnoi Aalto-yliopisto. Tilaisuudessa on nähtävillä myös valokuvaaja Markus Lepon näyttelyplanssit ”Paris May 1968”.
Kirjan tai kirjoja voi tilata ennakkoon maksamalla 30€/kirja seuraavalle tilille: FI91 1609 3500 0299 93 (tilin haltija: Aino Niskanen, viestikenttään: maksajan nimi). Kirjan tai kirjat saa käteensä em. julkistustilaisuudessa, mikäli maksu on saapunut em. tilille (tosite varmuuden vuoksi mukaan). Mikäli ei pääse paikalle, tilaamansa kirjan voi käydä hakemassa osoitteesta: A-konsultit, Ratakatu 19, 00120 Helsinki, toimistoaikaan.
Kirjan painos on pieni. Mikäli kirjaa jää julkistustilaisuuden jälkeen myytäväksi, sitä saa nettikirjakaupasta Opus Liberum samaan hintaan 30 €/kirja + lähetyskulut. Ostos maksetaan verkkomaksuna normaaliin tapaan tilausta tehdessä. Kirjaa on sieltä saatavissa niin kauan kuin tavaraa riittää.
EDIT 17.5.2023: 1. painos on nyt loppu ja uutta ollaan tilaamassa. Todennäköinen 2. painoksen valmistumisaika on 30.5.2023, mutta laitan tänne tiedon kun kirja on taas tilattavissa.
Pekka Lahti 