Satuin toissapäivänä (3.11.2015) aamulla taas kerran tuijottamaan horisonttiin työhuoneeni ikkunasta. Siellä se taas möllötti – Tallinnan TV-torni. Otinpa tälläkin kertaa kuvan kamerani maksimizoomilla ja julkaisin sen samantien “Helsingin kaupunginosat ennen ja nyt” -sivustolla naamakirjassa. (Suosittelen sivuja lämpimästi, ainakin kaikille helsinkiläisille. Melkoisella varmuudella törmäät ennen julkaisemattomiin ja yllättäviin kuviin kotinurkiltasi. Aika paljon kuvia tulee ihan julkisistakin lähteistä, ennen kaikkea Helsingin kaupunginmuseosta, mutta minusta mielenkiintoisimpia ovat yksityisalbumeista ja laatikonpohjilta kaivetut valokuvat ja niihin liittyvät jutut.)
En arvannut, että kuvani herätti niin paljon keskustelua ja jatkopohdintoja. Reilussa vuorokaudessa tuli yli 200 tykkäystä ja kymmeniä kommentteja. Yllätyksekseni huomasin, että moni ei ole koskaan ennen nähnyt Helsingistä otettua valokuvaa, jossa näkyy Tallinnaa. Ja minä olen tuijotellut niitä jo kohta pari kymmentä vuotta. Varmaan siitäkin syystä moni myös epäili kuvan aitoutta. Jouduin muutamia kertoja antamaan lisäselityksiä ja torjumaan epäluuloisuutta. Keskustelu jatkuu edelleen, joten ajattelin, että parempi säästää kaupunginosa-sivustoa turhalta painolastilta ja yrittää tehdä jonkinlainen yhteenveto omalla palstallani. Samalla vältytään toivottavasti siltä, ettei tästä Tallinnan Helsingistä näkymisestä tule pelkkää urbaanilegendaa.
Ehkä myöhemmin voisi selvitellä myös sitä onko joku jo aiemmin julkaissut Helsingistä otettuja kuvia, joissa näkyy Tallinnaa (jätetään nyt ilmakuvat pois laskuista). Ja jos niin milloin ja missä? En ihan heti usko, että olisin ollut ensimmäinen asialla.
ALKUPERÄINEN VÄITTEENI JA TODISTUSAINEISTONI
Väitin siis, että Tallinnan TV-masto näkyy Helsingistä, vieläpä tavallisen asuintalon ikkunasta ja todisteena julkaisin (3.11.2015 klo 10.23) alla olevan valokuvan kuvateksteineen:
Tänään aamuauringossa vasemmalta: Tallinnan TV-masto, ruotsinlaiva, Helsingin matala. Edessä Ullanlinnaa, mm. komeat Vuorimiehenkatu 1 ja 2.
Sivuutan nyt kaikki kehut ja ihastukset (joita oli toki enemmän kuin epäilyjä – niistä suurkiitos!) ja keskityn kriittisiin kommentteihin, koska niistä on enemmän opiksi otettavaa. Samalla joudun itsekin tarkistamaan faktani ja oletukseni.
Vaikka kyse oli “kaupunginosa” -sivuista, yksikään ei kommentoinut kuvassa keskellä näkyviä komeita Ullanlinnan taloja: Vuorimehenkatu 1 (Selim A. Lindqvist 1897), jossa aikoinaan asuivat mm. kenraalikuvernööri Bobrikov ja presidentti Kyösti Kallio ja vastapäätä sijaitseva punatiilinen Vuorimiehenkatu 2 (W. G. Palmqvist 1929).
KRITIIKKIÄ
Kriittiset kommentit voidaan ryhmitellä kolmeen pääryhmään:
- Kyseessä on oikeasti kangastus.
- Kyseessä on purjelaiva tai vastaava tai kuva ei ole otettu Tallinnan TV-tornin suuntaan.
- Tallinnan TV-torni ei voi näkyä Helsinkiin asti.
LISÄKSI: Koska kuva on TV-tornin osalta (kuvan vasemmassa reunassa) sen verran hämärä, jotkut eivät ehkä sitä edes huomanneet, ja ajattelivat että olin erehtynyt luulemaan kuvan keskiosassa olevaa Helsingin matalaa (virallisesti “Helsingin majakkaa”) TV-torniksi. Se väärinkäsitys oli helppo oikaista.
Käsittelen seuraavassa em. kriittiset kommentit 1–3 numerojärjestyksessä.
1. Kangastus on ilmakehän eri ilmakerrosten lämpötilaeroista johtuva valon taittumisilmiö (refraktio), jonka tuloksena kaukana näkyvistä kohteista osa “siirtyy” näennäisesti (siis katsojan suunnasta katsottaessa) oikealta paikaltaan hieman sivuun, yleensä ylemmäksi. Ilmiö johtuu siitä, että ilmakerrosten välillä on sääilmiöistä johtuen lämpötilaeroja eikä ajan kuluminen tai tuuli ole vielä ehtinyt niitä tasoittamaan. Horisontissa refraktion vaikutus on noin 35’ eli noin puolikkaan auringon tai kuun läpimitan suuruinen. Klassinen kangastus on hiekkaerämaan horisontissa leijuva keitaan kuvajainen. Jokainen lienee nähnyt saman ilmiön maantiellä, kun kuuman asfaltin yläpuolella leijuu “lätäköitä” jotka ovat todellisuudessa ja yleensä taivaan heijastumia. Kummassakaan tapauksessa ei nähdä horisontin taakse, koska heijastus syntyy alapuolisena, lämpimän maan tai veden pinnan kautta. Jos kuitenkin lämmin ilma onkin ylempänä, syntyy yläpuolinen kangastus, jolloin voi “nähdä horisontin taakse”. Merellä voi kangastus näkyä samaan tapaan joko ylä- tai alapuolisena, joskus jopa molempina yhtä aikaa. Kun lämmin ilma on ylempänä ja kylmä alempana, kaukana olevan saaren tai kookkaan laivan yläosat voivat putkahtaa esiin normaalia aiemmin ja leijua horisontin yläpuolella. Päinvastaisessa tilanteessa eli kun lämmin ilma on maantasossa ja kylmä ilma ylempänä, näkyy kangastus horisontin alapuolella (kuten em. asfalttilätäköt). Ilmiö ei kuitenkaan ole hallusinaatio vaan todellinen, fysikaalinen ja optinen ilmiö. Illuusiona sitä voidaan pitää, koska ihminen kuvittelee näkevänsä kohdassa A jotain joka oikeasti on kohdassa B. Myös peilikuvassa silmän näkemä konkreettinen esine sijaitsee eri suunnassa kuin mihin silmä katsoo. Alla periaatekaavio kangastuksen muodostumisesta.
Esimerkkikaavio kangastuksen syntymisestä kun ilmakerrosten lämpötilaerot taittavat valonsäteitä alas- tai ylöspäin. Ylempänä oleva lämmin ilma (tapaus A1) taittaa valoa kohti maata ja kohde (esim. laiva) näyttää olevan ylempänä kuin todellisuudessa on. Ilmakerrokset voivat myös lämmetä ja jäähtyä vuoronperään ylöspäin noustaessa, jolloin kangastuksena voi näkyä samanaikaisesti sekä oikein- että väärinpäin seilaava laiva. Tapauksessa A2 tilanne on päinvastoin ja kohde voi kääntyä myös ylösalaisin (peilikuvakseen) eli horisontissa oleva laiva tai saari peilautuu ylösalaiseksi aivan kuin peilityynellä säälläkin. Tapauksessa A1 voidaan nähdä horisontin taakse koska valonsäde kiertää yläkautta horisontin yli. Tapauksessa A2 sen sijaan ei nähdä horisontin taakse vaan kangastus syntyy suoraan näköpiirissä olevan kohteen eteen. Koska tämä kangastus usein on taivaan heijastuma, saattaa tilanteessa syntyä se väärä mielikuva, että “taivaalla leijuva kohde” onkin horisontin takana, vaikka oikeasti kohde on ihan suoraan näköpiirissä. Myös peilikuvassa (B) kohde näyttää olevan eri paikassa kuin todellisuudessa on, mutta kuva on “peilikuva” eli vasen vaihtuu oikeaksi tai yläpuoli alapuoleksi. Prisma toimii peilin tapaan. Sekä peilejä että prismoja käytetään optisissa laitteissa kuten kameroissa, kiikareissa ja kaukoputkissa muuttamaan valon suuntaa.
Hieno esimerkki tuplakangastuksesta Helsingin Lauttasaaren edustalla toukokuun alussa 2013. (Kuva: Kai R. Lehtonen). Horisontin takana oleva matkustajalaiva heijastuu yläpuolisista ilmakerroksista kahteen kertaan, päällimmäinen oikeinpäin, alimmainen ylösalaisin. Edessä Harmajan majakka ja Tiirakari. Korkeammalta katselupaikalta olisi suurella todennäköisyydellä näkynyt vielä kolmaskin laiva, se “todellinen laiva”, suoraan horisontissa.
2. Kyseessä on purjelaiva tai muu vastaava tai kuvaa ei ole otettu TV-tornin suuntaan. Tämä väite on helpoin kumota. Olen vuosien varrella ottanut Tallinnan TV-tornista kuvia useita kertoja ja useimmiten aivan samasta paikasta. Aina se torni on ollut samassa kohdassa. Purjelaiva tai muu merellä liikkuva kohde olisi jo liikkunut muualle. Alla muutama aiempi otos viimeisen vuoden ajalta. Tornin sijainti vaakasuunnassa ei muutu. Ainoa mikä tornissa muuttuu on sen näennäinen korkeusasema. Näköalatasanne on välillä ylempänä välillä alempana. Siihen vaikuttavat juuri em. sääolosuhteet, ilmakerrosten lämpötilaerot ja niistä johtuva valon taittuminen, loivemmin tai jyrkemmin. Kuvissa näkyvät Ullanlinnan rakennukset ovat kartoista tarkistettuna täsmälleen oikeassa suunnassa, kohti Tallinnan TV-tornia ja Helsingin matalaa (ks. alla olevat kartat ja merikortit). Kuvasarjan jälkeen vielä yksi kuva samasta paikasta otettuna kiikarin läpi ilman erityisiä sovitteita. Tästä johtuu sen suttuinen laatu, mutta siitä kuitenkin näkyy TV-tornin todelliset värit. Sen kuvaparina on tunnistamisen helpottamiseksi TV-torni Google Mapsin satelliittikuvista.
Tallinnan TV-torni 18-kertaa suurentavan kiikarin läpi (ilman sovitteita) kuvattuna 27.5.2006 ja vieressä Google Mapsin (2015) satelliittikartan kuvassa.
Karttoja Helsingin ja Tallinnan alueelta. Niissä näkyvät eri mittakaavoissa Helsingin ja Tallinnan väliset alueet. Ylärivissä Googlen karttoja, alarivissä otteet Suomen merenkulkulaitoksen vuoden 1996 merikarttasarjan lehtijakokartasta. Katselusuunnat ja etäisyydet ovat helposti todennettavissa.
3. Tallinnan TV-torni ei voi näkyä Helsinkiin asti. Tämä väite on ehkä kaikista näistä monimutkaisin kumota. Yritetään kuitenkin. Väite voidaan purkaa kahteen osaan: a) etäisyys on yksinkertaisesti liian suuri ja ilmakehä estää näkymisen ja b) maapallon kaareutuminen estää näkemästä, koska Viro jää horisontin taakse piiloon.
a) Linnuntie-etäisyys Helsingin Kallion kuvanottopaikan ja Tallinnan TV-tornin välillä on vajaat 80 km. Kartalta mitattuna etäisyys Torkkelinmäeltä Helsingin matalaan on 27 km ja siitä TV-mastoon 52,5 km, yhteensä siis 79,5 km. Voiko 80 kilometrin päähän näkyä? Totta kai voi. Näkyyhän kuukin maasta (jopa päivänvalolla) ja etäisyys on sentään 384 400 km. Kuusta on myös kuvattu maata. Avaruusaluksista on maata kuvattu tuhansia kertoja. Välissä on aina maan ilmakehä koko (noin) 100 km:n paksuudeltaan. Vinosti kuvattuna paksuus vielä kasvaa. Voisivatko siis maanpinnalla ja vaakasuoraan katsottuna ilmakehän suurempi tiheys, siinä olevat pienhiukkaset (aerosolit) ja ennen kaikkea vesihöyry aina estää 80 km:n päässä olevan kohteen näkymistä? Yksinkertainen vastaus on tietysti: ei, ja senhän juuri valokuva todistaa. Edellytyksenä on tietysti se, että ilma on suhteellisen kirkas. Ilmatieteen laitoksen mukaan näkyvyys Suomenlahdella oli 3.11.2015 “hyvä” ja kaikilla rannikkoasemilla “yli 20 km”. Lentokoneella Helsinki-Vantaalta lähdettäessäkin aika nopeasti nousun jälkeen näkyy jo Viron rannikkoa pitkälle sisämaahan (varmasti yli 100 km), vaikka vielä ollaan Suomen mantereen päällä.
b) Maapallo kaareutuu ja siitä johtuen horisontin takana olevia kohteita ei näe – paitsi jos itse on riittävän korkealla tai katseltava kohde on tarpeeksi korkea. Mitä korkeampi kohde sitä kauemmaksi se näkyy. Hyvä esimerkki on juuri Tallinnan TV-torni. Alla periaatekuva, jossa tarkastelutilanteen geometriset perustiedot, mm. kuvanottopaikalla ja TV-tornin näköalatasanteella seisovien katsojien silmien korkeudet merenpinnasta. Niiden perusteella voidaan laskea onko näkyminen edes teoriassa mahdollista.
Laskentaesimerkki joka kuvaa katselutilannetta Suomenlahden yli. Toinen katselija katsoo Helsingin Kalliosta asuinkerrostalon 6. kerroksen ikkunasta ja toinen Tallinnan TV-tornin näköalatasanteelta. Etäisyys katselijoiden välillä on kartoista mitaten pyöreästi 80 km. Voivatko he nähdä toisensa? Katselupisteiden korkeudet merenpinnasta ovat Tallinnan päässä vajaat 196 m ja Helsingissä reilut 48 m.
Kun tiedetään maapallon koko ja muoto, voidaan laskea sen pinnan kaareutuminen ja minkä tahansa pisteen ns. horisonttietäisyys. Maapallon säde on 6 378 km. Maapallon muoto oletetaan tässä palloksi. Horisontin etäisyys d (km) katselijan silmästä voidaan laskea kaavalla:
d = 3,856 √ h,
jossa h = katselupisteen korkeus (m) maan tai meren pinnasta. Katselijan silmän korkeus oletetaan tässä 175 cm:ksi.
Kun horisonttietäisyys lasketaan erikseen (A) Helsingin Kallion kerrostalon ja (B) Tallinnan TV-tornin katselupisteistä, saadaan tulokseksi
A = 3,856 * √48,14 = 3,856 * 6,94 = 26,76 km ja
B = 3,856 * √195,75 = 3,856 * 13,99 = 53,95 km eli
A+B yhteensä = 80,71 km.
Tällä perusteella Tallinnan TV-tornin mastossa oleva ja Helsingin Kallion kerrostalon 6. kerroksessa olevat tarkkailijat näkevät kirkkaalla ilmalla toisensa – juuri ja juuri. Alussa esitetty valokuva voidaan siis tulkita niin, että Tallinnan TV-tornin näköalatasanteella olevan henkilön silmät ovat täältä katsoen kuta kuinkin horisontin tasalla. Valokuvissahan katselutasanne (mastossa oleva paksunnos) on useimmiten juuri ja juuri horisontin yläpuolella ja maston alaosa jää useimmiten näkymättömiin. Helsingissä täytyy siis löytää paikka, jossa maan- tai lattian taso on noin 46,5 m merenpinnan yläpuolella ja josta on esteetön näkymä lähes suoraan etelään (suunta on noin 188 astetta).
TV-tornin maston huippu näkyy tietysti jo huomattavasti alempaa, koska sen horisonttietäisyys on jo lähes 71 km eli pyyhkii Helsingin rannikkoa Harmajan majakan ja Isosaaren tienoilla. Helsingistä löytyy jo runsaasti paikkoja josta horisontti on 9 km:n päässä, jolloin yhteenlaskettu 71+9 = 80 km:n katseluetäisyys täyttyy. Niitä ovat kaikki ne kohdat, joissa tallustellaan noin 3,7 metriä meren pinnan yläpuolella (olettaen katsojan silmän korkeudeksi edelleen 1,75 m). Eri asia pystyykö niin alhaalta erottamaan kapeaa maston huippua merihorisontin väreilevästä kokonaisuudesta. Hyvällä kiikarilla tai kaukoputkella ehkä kuitenkin. Parempi kuitenkin etsiä korkeampia sijainteja.
LISÄÄ SELVITETTÄVÄÄ
1) Tilastoista voi lukea (ja valokuvistakin nähdä), että horisontin taso vaihtelee sen mukaan miten korkealla on Suomenlahden vesi ja kuinka korkea on aallokko. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan meriveden korkeusvaihtelu on Helsingin mittauspisteellä ollut -93 cm …+151 cm eli yhteensä 244 cm. Nämä äärilukemat on mitattu muuten aika äskettäin eli vuosina 2005 ja 2010. Viimeisen vuoden aikana vaihtelu on ollut välillä -50 cm … +95 cm eli 145 cm. Alussa esitetyn valokuvan ottohetkellä 3.11.2015 klo 9 vedenkorkeus oli -12 cm verrattuna keskiveden korkeuteen. Se miten vedenkorkeuden ja aallokon vaihtelut heijastuvat valokuvissa, jää vielä hieman epäselväksi koska samaan aikaan kun 3.11.2015 päivällä (klo 9…15) tilastoitu vedenkorkeus aleni noin 5 cm eli tasolta -12 cm tasolle -17 cm, valokuvissa horisontissa oleva vedenpinnan taso selvästi nousi (kuva alla 3.11. klo 15). Jos ja kun tilastotiedot pitävät paikkansa, on kuvassa esiintyvään horisontin vedenpinnan nousuun joku toinen syy. Ehkä se on aallokko ja valon taittuminen yhdessä? Jos aallokko on keskimäärin 1 m korkea, nousee merenpinnan visuaalinen horisontti keskimäärin noin puoli metriä. Aallokon muutos Helsingin mittauspisteessä osoittaa, että merkitsevä aallonkorkeus nousi samaan aikaan 0,6 m:stä 0,9 m:iin. Se selittäisi visuaalisen horisontin nousua ehkä 15–20 cm. Onko kyseessä myös samanaikainen kangastus? Taittuiko valonsäde alaspäin epätavallisen runsaasti juuri samaan aikaan? Ja oliko tämä poikkeuksellisen lämpimän ilman syytä? Todennäköisesti juuri näin. Kaikkien aikojen lämpimin marraskuun säähän mitattiin juuri 3.11.2015 ollen runsaat 14 C. Sietäisi tutkia tarkemmin – ehkä myöhemmin ja pitemmällä aikasarjalla
Kuva 3.11.2015 samasta kohdasta kuin “alkuperäinen kuva” jutun alussa mutta 6 tuntia myöhemmin eli klo 15. Kaksi selvää muutosta: a) Tallinnan TV-tornia ei enää näy ja b) meren horisontti on noussut selvästi – siitä huolimatta, että keskivedenkorkeus samaan aikaan laski. Onko muuta tulkintaa kuin sääilmiö, poikkeuksellisen lämmin ilma (+14 C) ja siitä johtuvat a) vesihöyryn lisääntyminen ja b) lämpötilan noususta johtuva valon taittuminen jyrkemmin alaspäin sekä aallonkorkeuden nousu? Kuvasta näkyy, että sekä meren pinta että Helsingin matala (majakka) nousevat todellista sijaintiaan korkeammalle. Keskivedenkorkeuden 5 cm lasku ei riitä lähestulkoonkaan kompensoimaan näitä vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia ilmiöitä. Eikö näin pitänytkin käydä, ainakin “oppikirjan mukaan”?
2) Seuraavaksi voisi tutkailla myös sitä miten Helsinki näkyy Tallinnasta käsin. Löytyykö siitä valokuvia? Miten korkeat Helsingin rakennukset näkyvät mihinkin Tallinnan korkeaan rakennukseen. Näkyvätkö nykyiset kapeahkot tornit (Pasilan TV-torni, Hotelli Torni, Kallion kirkko, Vuosaaren Cirrus, Johanneksen kirkko jne.).? Entä suunnitteilla olevat tornit Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan? Pitääkö Tallinnassa kiivetä aikoinaan maailman korkeimman rakennuksen eli Olevisten kirkon torniin (nykyisin 124 m korkea) tai johonkin pilvenpiirtäjän ylätasanteelle vai riittävätkö alemmatkin kerrokset em. Helsingin tornien näkemiseen? Ainakin tämä Paasivaaran mainoksen jättimäinen margariinikuutio näkyisi :-).
S. W. Paasivaaran margariinimainos viime vuosisadan alkupuolelta.
lähteet:
Google Maps 2015.
Merenkulkulaitos, merikarttasarja Itäinen Suomenlahti 1996.
Ilmatieteen laitoksen nettisivut (merisäätilastot, rannikkoasemat, aaltohavainnot)
Iltasanomat “Aavelaiva lähestyy Helsinkiä – katso kangastuskuva” 15.5.2013 (kuva: Kai R. Lehtonen)
Tallinnan TV-torni, nettisivut
URSA n nettisivut (“refraktio”)
wikipedia (erilaiset sääilmiöt hakusanoilla “horisontti”, “kangastus”, )
Pekka Lahti 
Helsingistä näkee Tallinnaan.
Helsingistä näkyy Tallinna.
Tai Tallinna näkyy Helsingistä.
Sensijaan ’Helsingistä näkyy Tallinnaan’ vain korkeimmat rakennelmat.- Mutta sehän ei ole jutun aihe.
TykkääTykkää
Helsingistä näkyy Tallinna (tai joku sen osa) juuri siksi että (hyvissä olosuhteissa) Helsingistä näkyy (passiivissa) Tallinnaan (asti). Ja se juuri on jutun aihe. Näkyminen ei edellytä yhtäkään katsojaa, toisin kuin näkeminen, Mutta jotta näkyminen olisi uskottava, pitää jonkun (ainakin suomalaisen) se nähdä ja mielellään dokumentoida. Berliinistäkin näkyy kauas, varsinkin sen TV-tornista, jossa sielläkin olen joskus käynyt, mutta ei sentään ihan Tallinnaan asti, eikä ainakaan Helsinkiin tai Jyväskylään. 🙂
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen juttu ja osa kommenteista myös!
Aikanaan suorittaessani rannikkolaivurin tutkintoa laskeskelimme majakoiden näkyvyyksiä veneen tai laivan kannelta. Merikorteissahan on (tai oli ainakin silloin) ilmoitettu valon korkeus veden pinnasta. Kaavat olivat yksinkertaisia ja varmaan hiukan ”oikaistuja”, mutta niiden toimivuus oli hyvä. Purjehdittaessa merellä tätäkin tietoa pystyi hyödyntämään navigoinnissa (ennen gps-aikaa) suuntimalla eri majakoita. Ja siihenhän majakoiden sijoittelu aikoinaan on osittain perustunut.
TykkääLiked by 1 henkilö
Katseltiin kaukoputkella kerran kirkkaana talvipäivänä Puijon tornista itään päin. Yksi kaveri kertoi nähneensä Kolin. Jotain harmaata siellä näkyi mikä kohosi vähän, mutta jäi vähän epäselväksi oliko pilvi vai jotain muuta. Pitäisi varmaan katsoa toisin päin jotta saisi todisteen, eli nimenomaan näkyykö Puijon torni Kolilta. Etäisyyttä on lähes 120 kilometriä.
TykkääTykkää
Voihan se näkyä kohtuullisen voimakkaana yläpuolisena kangastuksena. Silloin tarvitaan poikkeuksellinen sääolosuhde eli ilman aika jyrkästi muuttuva lämpökerrostuneisuus, kohtuullisen kirkas ilma ja tyyni sää. Kannattaisi pitää silloin kamera valmiina. Suorat (meri)horisonttietäisyydet Puijolta (306 m merenpinnasta) Ukko-Kolille (347 m merenpinnasta) ovat yhteensä noin 139 km. Maantieteellinen etäisyys on hieman vähemmän eli 110 km. Jos välissä ei olisi kohtuullisen paksua maakerrosta näköyhteys siis olisi. Jos oletetaan, että maata on vaikka saman verran kuin Kallaveden pinnan taso eli 82 m, se estäisi tehokkaasti suoran näköyhteyden. Välimaasto on kuitenkin vielä sitäkin korkeammalla tasolla, järvetkin yleensä yli 100 m tasolla. Jutussani esiintyvillä kaavoilla voi itse kukin karkeasti laskea haluamiaan kohteita kun etsii käsiinsä katselupisteiden korkeudet ja mittaa etäisyyden vaikkapa Google Mapsin etäisyyslaskurilla. Kaavoissa on mukana normaalioletus refraktiosta eli jos haluaa laskea suoran avaruusgeometrisen etäisyyden voi käyttää netistä löytyviä laskureita (kuten Earth Curve Calculator). Sillä saa hieman lyhyempiä horisonttietäisyyksiä. Ilmakehän normaalirefraktio-oletuksella näkee siis pitemmälle kuin ilman ilmakehää. Kangastuksen avulla vielä pitemmälle.
TykkääTykkää
Joitain vuosia sitten olin vaimoni kanssa kävelemässä Kaivopuiston rannassa. Katselin merelle ja piloillani sanoin hänelle että katsonpa paljon kello on – Tallinnan kirkon tornista. Siinä merelle tähyillessäni satuin huomaamaan jotain tököttävän horisontin yläpuolelle ja veneilyä harrastavana tiesin missä suunnassa tallinna on. No tornihan siinä, vaikkei vaimoni sitä uskonut. Kiipesimme kalliolle jotta hänkin näkisi mutta silmä ei kohdalle osunut vaikka paikkaa tietyn kumpupilven kohdalta neuvoin etsimään. Huomasimme että Ursan tähtitorni oli auki, aurinkoa yleisölle esittelivät. Kiipesimme torniin ja pyysin vahvistusta näköhavainnolleni. Alkuun Ursan esittelijä oli hiukan epäluuloinen että paljain silmin olisin pystynyt Tallinnaan näkemään, kiikareilla kertoivat sen kyllä olevan mahdollista esim. Malminkartanon täyttömäen laelta sopivalla säällä. Annoin tarvittavia kordinaatteja samaisista pilvistä jonka kohdalla maston näin ja ensin käännettiin pienempi putki ja lopulta suurempi ja siinähän se oli selvästi näkyvissä ja vieressä joku muu viljasiilon tai lauhdetornin tapainen leveämpi rakennus, Siitäkin erotin jotain jo rannan tasosta katsoessa ja enemmän korkeammalle noustessa. Pyysin leikilläni todistusta hyvästä näöstäni mutta jäi sillä kertaa kirjoittamatta. Näin nuorempana kauas todella hyvin, Kolilta Outokummun vanhan kaivostornin, ja samalta paikalta myös Joensuun uuden turvevoimalan piipun. Malminkartanon mäeltä näkee myös Kirkkonummen vesitornin ihan paljain silmin. Ja aina on sanottu ettei noin kauas voi nähdä. Silmälaseja olen tarvinnut nyt vasta vanhemmalla iällä lukulaseina,en muuten. Harmikseni en päivämäärää tullut laittaneeksi tuolloin ylös, noissa aiemmissa kommenteissa kun on noita tilastotietoja merenkorkeuksista ja lämpötiloista mutta uskoisin hyvillä sääolosuhteilla olleen merkittävä rooli näköhavainnossani.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos hienosta selvityksestä ja tietenkin myös kuvista!
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei,
Piritan tv torni näkyy meidän ikkunasta jopa paljaalla silmällä kirkkaalla pakkaspäivänä.
Yöllä valot näkyvät erityisen hyvin. Asun ns. Marjatan talon ylimmässä kerroksessa.
Kiikareilla näkyy Tompean mäen kirkon katto.
terv
timo
TykkääLiked by 1 henkilö
Timo Sallas, kiitos kommentista! Hienoa, että noin hyvin näkyy eikä ole merkittäviä näköesteitäkään tiellä. Merihaan talotkin ilmeisesti jäävät lännemmäksi. Luulen kuitenkin, että kirkko on Oleviste, koska Toompean mäen kirkon torni on sitä selvästi matalampi.
TykkääTykkää
Täällä höpistään taas pseudotieteiden opettamia asioita. Seuraavassa videossa osoitetaan ”kylmän rauhallisesti” kuinka perspektiivi/horisontti/ilmakehä toimii ilman mitään ”science” (= science fiction) plörinöitä (liittyen Pekan tekemään havaintoon).
Meidät on niin aivopesty maapallohömpällä, että emme enää osaa käyttää omia aivojamme asioiden tutkimiseen, vaan uskomme (minä en enää) kaikkeen, mitä oppikirjoissa meille opetetaan ilman asioiden kyseenalaistamista. Olen itse perehtynyt todisteisiin litteän maan puolesta alkaen vuodesta 2015, ja kaikki palapelin palaset loksahtavat paikoilleen saumattomasti, toisin kuin aurinkokeskeisessä maailmankuvassa jota meille on syötetty lapsesta asti.
Googlaamalla selviää motiivit, miksi meille valehdellaan ja luonnollisesti myös meidän (jotka uskomme 100%:sti maan olevan litteä) motiivit tämän (ja lukuisien muiden) valheen paljastamiseksi.
Avatkaa siis silmänne ja ennen kaikkea MIELENNE. Tai sitten jääkää MATRIX:iinne. Luojamme on antanut meille valinnan vapauden, myös tämän totuuden vastaanottamiseksi taikka hylkäämiseksi.
Totuuden puolesta
Flat Earth (yksi monista samoista nimimerkeistä ja totuuden löytäjistä)
TykkääTykkää
Sairasta sontaa ihmiset säätää, nyt foliohatut pois päästä
TykkääTykkää
Hei
Kaikista globalistien ns. todistuksista huolimatta totuus on se, että maa ON LITTEÄ ! Olen itse käynyt asiasta kiivastakin väittelyä aapeliblogissani satojen ja taas satojen todisteiden kera. Selityksinä eri havainnoille litteästä on vain tullut ns. kirjanoppineiden valheellisia ns. tieteeseen perustuvia näkemyksiä (ns. tiede ainakin tältä osin on puhdasta valehtelua, jotka kaikki on saatu kumottua, siitä kiitokset sadoille ja taas sadoille ihmisille, jotka tekevät omia havaintojaan kun nykytekniikan kehitys on antanut ihan ”Matti Meikäläisellekin” hankkia tehokkaita kiikareita, kaukoputkia, lähettää omia raketteja ja kaasupalloja ilmakehän yläosiin (avaruuttakaan ei sellaisena ole olemassa, kuin se on meille kerrottu), maan kaarevuuden mittauksia on tehty, eikä kaarevutta ole havaittu (muuten kuin luonnollisissa pinnan muodoissa (mäet, laaksot).
Jos em. väittelyt ja perustelut kiinnostaa, käy tutustumassa ko. blogiini, tässä linkki
http://www.aapeli.com/community/user/V%C3%B6ysti/blog/
Olen perehtynyt tähän TOTUUTEEN yli kahden vuoden ajan (perustuu myös Pyhän Raamatun totuuksiin) ja olen 100%:sti kaikkien esittämieni väitteiden (joita itse en ole keksinyt) takana.
Ystävällisin terveisin nimimerkki ”Vöysti”.
PS
Ihan turvallisuussyistä en omaa nimeäni ainakaan vielä halua sinulle(kaan) kertoa. Sähköpostiosoitteeni toimii, mikäli haluat sähköpostitse asiaa kommentoida.
Itse en pelkää ihmisiä, enkä hulluksi leimaantumista esille tuomieni asioiden johdosta.
Tervetuloa matkalle totuuteen eli siihen, minkälaisessa ”maailmankaikkeudessa me oikeasti elämme) ja kaiken tämän olemassa olevan tarkoitukseen (Luojaamme ja Hänen suunnitelmiinsa meidän luotujen osalta). Toivottavasti tämä uskoni ei sinua hämää. Edustan nimenomaan uskoa, en ihmisten keksimiä uskontoja, ja uskoni perustuu siis Pyhään Raamattuun ja sen sanomaan.
TykkääTykkää
Korjauksena edelliseen, väitteitä siis sen suhteen, että maa olisi PALLO:n muotoinen on siis tullut perustuen ns. tieteen ym. nimissä esitettyihin valheisiin ja toki myös meriselityksiä ja vastaväitteitä totuudelle, eli mm. litteälle maalle. Myös kertomasi ilmiö (kun olet Tallinnaa kuvannut ja kuvasta näyttää jäävän alaosa horisontin taakse) on myös havainnollisesti todistettu, miksi näin tapahtuu (johtuu ilmakehässä olevasta vedestä ja sen aiheuttamasta optisesta harhasta. Linkki tähänkin löytyy blogimerkinnöistäni.
Merkintöjä ja niihin linkattuja lähteitä on paljon, joten käytä rauhassa aikaa niiden tutkimiseen. Toki saat lähettää minulle kommentteja, kysymyksiä ym. mieleen tulevaa. En ole itse mikään kovin kouluja käynyt (Lukio, Keskiasteen tutkinto), mikä on sinänsä hyvä asia, ettei ole tullut valheita opiskeltua liikaa, helpottaa asioiden ymmärtämistä, kun ei ole ennakkokäsityksiä kaiken maailman ”tieteellisistä” selityksistä havainnoille, joista esimerkkinä oma tekemäsi havaintosi).
T: Nim.merkki Vöysti
TykkääTykkää
Täälläkin on selvästi flättihulluutta ihan riittämiin. Jotenkin edes Pekan valokuvat eivät näytä aukeavan uskovaisille.
Pekan kuvista näkee hienosti, kuinka tv-tornin näkyvä osuus vaihtelee eri aikoina otettujen valokuvien myötä. Flättääjät voisivat itse toimittaa vaihteeksi edes yhden kestävän todisteen asiansa puolesta.
Ehdotan että ostaisitte itse sen kameran, ja kuvaisitte ko tornia jokaisena vuoden näkyvänä päivänä, tallentaisitte ko päivän lämpötilat kohteissa ja merellä, ja siten tekisitte kollaasin asiasta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hemmetin hieno setti Pekka Lahti. Säästit paljon vaivaa 🙂
TykkääLiked by 1 henkilö
Vähän vaikuttais siltä niinku maanpiiri olis litteä..
TykkääTykkää
Erään kerran sieltä Tallinnasta tännepäin (Hki) tullessani oli erinomainen säätila ja keksinkin seurata puolenmatkan jälkeen mmärävälein, miten Tallinna vaipuu horisontin alapuolelle yläkannelta katsottuna.
Laiva tuli rantaan, eikä Tallinna hävinnyt mihnkään. No Se vasemman puoleinen iso, ällöttävä talohirviö (mikä lie?) taisi juuri ja juuri kadota horisontin alapuolelle. Havainnot ainakin 10 v. sitten.
TykkääTykkää
Kiitos Pekka Lahti kun toi blogissasi asian esille. Olen nämä havainnot ja mittaukset itse aikanani tehnyt mutta en ole koskaan tavannut ketään Suomalaista jonka mieli riittää tämän asian käsittelyyn ja pohdintaan.
TykkääTykkää
Tässä muutamia kuvia UK:sta.
http://www.dpreview.com/forums/post/57405135
Kuvassa Isle of Man on 144 kilometrin päässä kuvaajasta. Maan kaarevuuden luulisi peittävän edes osan saaresta ?
TykkääTykkää
Korjaus edelliseen ,torni on 144 km päässä Man-saaresta ja kuvaaja on 184 km päässä saaresta !
TykkääTykkää
Hei Ensio, tuo lähettämäsi englantilainen artikkeli oli todella mielenkiintoinen. Olen itsekin käyttänyt tuota Earth Curve kalkulaattoria. Jos kuvaaja oli 1100 jalan korkeudessa (n. 335 m) ja välimatka 184 km, pitäisi saaren jäädä 1,103 metriä horisontin alapuolelle. Jos Man-saaren korkein huippu on 3,000 jalan eli 914 metrin korkeudessa (kuten palstalla väitetään), ei saarta pitäisi näkyä ollenkaan…(siis perinteisen maailmankuvan teorian mukaisesti)!
Olen itsekin käynyt tiirailemassa 40€:n teleskoopilla Tallinnaa Helsingin Ullanlinnamäeltä ja siellä oleva katselukohtani oli n. 21 m. merenpinnan yläpuolella (selvitin korkeuden tällä työkalulla: http://www.mapcoordinates.net/en). Ja totta tosiaan, näin TV-tornin sen kokonaisuudessaan selkeällä säällä (pois lukien tornin jalusta). Kalkulaattorin mukaan tornista pitäisi olla peitossa 318 metriä eli ainakaan näköalatasanteen ei pitäisi näkyä ollenkaan.
Olen katsonut viimeisen puolen vuoden aikana satoja flat earth-aiheisia Youtube-videoita ja myös oma mieleni on muuttunut tämän seurauksena. Olen yrittänyt selvittää tuota atmospheric refraction asiaa mutta siitä on vaikea saada selkeää informaatiota. Samanlainen tilanne oli myös USA:ssa Lake Michiganilla: https://www.youtube.com/watch?v=B9508MdeIcQ
Olisi hienoa saada käyttöön kamera kunnon zoomilla. Voisin julkaista aiheesta videon tai blogiartikkelin.
TykkääTykkää
Lisäys edelliseen,tässä kuvassahan näkyy torni melkein kokonaan?
TykkääLiked by 1 henkilö
Tämä kuva juuri todistaa, että kangastuksilla voi olla merkittävä vaikutus näköhavaintoon. TV-tornin näköalatasanne on epätavallisen korkealla verrattuna ”normaalitilanteeseen”, jolloin se on juuri ja juuri horisontin yläpuolella.
TykkääTykkää
Joko Ensio Räsäsellä uupuu lukutaitoa, tai sitten hän ei lukenut mitä Pekka kirjoitti.
Eikä vaihdeta nyt sitä maata ja kohdetta kesken väittelyn. Olisit edes katsonut valokuvia rinnakkain…
TykkääTykkää
Tuossa on yksi laskin kaarevuudelle https://dizzib.github.io/earth/curve-calc/
Sen mukaan tornin betoniosaa ei pitäisi näkyä ollenkaan -piilossa oleva alue on n.239,4 metriä.
Betoniosa tornissa on 190 metriä korkea. Kuvassa näkyy n. kolmasosa tornin betoniosasta,lisäksi meren aaltoilu todennäköisesti peittää ison alueen tornin alaosasta. Aallonharjahan ei ole merenpinnan tasolla.
Suezin kanava on n.193,3 km pitkä eikä siinä ole portteja.Tästä seurannee se ,että kanavan keskikohta on kaarevuuden takia n.1,5 kilometriä korkeammalla kuin kanavan päät.
Eikö silloin kanavan päissä pitäisi olla melko suuret virtaukset?
TykkääLiked by 1 henkilö
Totta turiset, Ensio Räsänen.
Minäkin olen käyttänyt tuota samaa laskinta jo muutaman kuukauden ajan, silloin kun haluan tietää ”maapallon” kaarevuuden tietynpituisilta matkoilta. Vastaavanlainen laskin, jolla pääsee samoihin tuloksiin, löytyy täältä:
http://www.cactus2000.de/uk/unit/masshor.shtml
Lisäksi, jos haluaa tietää kuinka korkealla mäellä tuon TV-tornin perustukset ovat, siihen voi käyttää seuraavaa sivua:
http://www.altitude.nu/
TV-tornin näköalatasanne ei pitäisi näkyä lainkaan 79,5 km etäisyydestä kameralla filmattuna, MIKÄLI linssin (silmän) korkeus kuvaushetkellä oli tuo ilmoitetut 48,14 m. Näköalatasanteen alareuna on 194 metrin korkeudessa, kun taas tuon mainitsemasi laskimen mukaan 235 metriä pitäisi olla piilossa ”maapallon” kaarevuuden takia.
Onko kyse kangastuksesta? En tiedä, mutta en usko.
Mikäli maailma on pallon muotoinen – nillä mitoilla mitkä tiedemiehet meille ovat antaneet – silloin kyse täytyy olla kangastuksesta.
Mutta mikäli kyse EI OLE kangastuksesta, silloin maailma on ”litteä” eikä ”pyöreä”, tai sitten ilmoitetuissa korkeuksissa on heittoja.
Koska valtaosa ihmisistä ei usko että maapallo on ”litteä”, he haluavat ennemmin uskoa että kyse on jonkun sorttisesta kangastuksesta. Meillä on vapaus uskoa tai olla uskomatta.
Laitoin kymmeniä mittauspisteitä Torkelinmäelle käyttämällä sivua http://www.cactus2000.de/uk/unit/masshor.shtml ja havaitsin että
kaikesta korkein kohta oli 36,71 m merenpinnasta. Siihen pitäisi sitten lisätä kerrokset ja niiden korkeudet, sekä etäisyys lattiatasosta linssille. Mutta koska en tiedä kerroskorkeudet enkä tarkkaa osoitetta (eikä kiinnosta tietää), niin en sano asiasta tämän enempää.
Kävin muuten ostamassa tuon kameran Nikon P900 jossa on 83-kertainen optinen zoomi. Tässä odottelen lämpimämpiä säitä niin menen tiirailemaan horisontteja. Sen jälkeen kumotaan joko maapallon muodon tai sen litteyden. Tiedän jo kantani, mutta mitäpä noista nyt liikaa meteliä tehdä. Palaan asiaan kun olen viisampi ja kirjoitan siitä nettisivullani. Mukaan tulee tietenkin kuvat, etäisyydet, silmänkorkeudet, sekä laskimien ilmoittamat korkeudet.
TykkääTykkää
Kiitos molemmille laskentalinkeistä. Helsingissä maaston korkeuspisteistä vastaa kaupunkimittaus, ja ne löytää ao. kartoista myös netistä. Rakennusten kerrostasojen korkeusasemat taas löytää esim. rakennuslupapiirustuksista kunkin kerrostasanteen kohdalta. Näitä olen itse laskelmissani käyttänyt. Maapallon hienoinen litteys (eli poikkeaminen täydellisen pallon muodosta) pitää tietysti tarkoissa laskelmissa ottaa huomioon, mutta vaikutus on näillä etäisyyksillä (80 km) aika pieni.
TykkääTykkää
Hei vaan, pidin aiemmin näitä ”flat Earth” -tarinoita hulluina mutta nyt muutaman päivän juttuja tutkittuani voisin sanoa,että jotain outoa saattaa systeemissä olla.
Elämme mahdollisesti jonkinlaisessa hologrammi-illuusiossa jossa on kuitenkin puutteita?
Tuohon rannalta meren yli katsomiseen vaikuttanee se,että vesi on usein ranta-alueilla lämpimämpää joten veden pinta on korkemmalla lähempänä katsojaa?
Muutamia asioita :täysikuu näkyy päivällä vaikka Kuu on Auringon ja Maan välissä?
Pohjantähti pysyy aina paikallaan vaikka (NASA:n mukaan) Maa liikkuu Auringon ympäri 11000 km/h ja Aurinko liikkuu Linnunradassa n. miljoona km/h -vuosikausia.
Kuuntelin että USA:n asevoimat eivät korjaa asejärjestelmissä kaarevuutta,esim. laivaston maalinosoituslaitteet 50 merimailin päähän?
Outoja asioita tapahtuu maailmassa,tai sitten ei .:)
TykkääTykkää
Pekka, sinun kannattaisi filmata tuota tornia nykyajan superzoom kameroilla. Jos ostat esimerkiksi Nikon P900, niin siinä on 83X OPTINEN zoomi (ja olikohan digitaalista suurennusta 166X asti ?). Luulisi että se vetää väittelijät hiljaiseksi. Kamera maksaa tätä nykyä vain noin 550 ekua.
Niin ikään kannattaisi myös kuvata tornin talvella, jolloin sekä merivesi että ilma on kylmä, jolloin kenenkään on turha väittää että kyse olisi kangastuksesta koska kangastus vaatii ”toimiakseen” sekä kylmää että lämmintä.
Olen myös havainnut (omasta kokemuksesta) että kun/jos filmaa kaukaista kohdetta huonommalla zoomilla (tai jos digitaalikamera liikahtaa edes hivenen kun nappia painaa) niin silloin kohteen matalin osa näyttää olevan horisontin takana (näköharha koska linssin kyvyt ei riitä – sama probleema ihmis-silmällä). Sen sijaan jos käyttää parempaa zoomia ja pääsee samalta kuvauskorkeudelta lähemmäksi (ja saa siten tarkemman kuvan), niin silloin kohde ”nousee ylös”, joko osittain tai kokonaan piilopaikastaan, riippuen saadusta ”lisätehosta”.
En ole vielä päässyt kuvaamaan Tallinan TV-tornia. Tarkoitus oli mennä olympiastadionin torniin filmaamaan, mutta olen saanut sellaisen käsityksen että se on remontin takia suljettu. Voin olla väärässä.
Minulla on Canon Powershot SX50 jolla saa 50X optista zoomia ja 200x digitaalista. Sillä näkee hyvin jopa kuun kraatterit (pimeällä), mutta superzoom kamerana se ei ole enää kuluttajille terävintä kärkeä. Sitten kun/jos rikastun joskus, niin voisin ostaa myös tuon Nikon P900-kameran. Sillä saa väittelijöille jauhot suuhun.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hei Pete, kirjoitinkin jo Ensiolle viestiä aikaisemmin tänään. Sinun ei tarvitse mennä Olympiastadionin torniin Tllinnan TV-tornia kuvataksesi vaan Ullanlinnanmäen korkein kohta (lähellä alaspäin rinnettä viettävien portaiden ylätasannetta) riittää mielestäni hyvin. Toinen keino on mennä Hotelli Tornin Ateljeebaariin. Todella hyvä ehdotus kuvata talvella, jolloin esitetty kangastusefekti ainakaan ei vaikuttaisi.
Kiitokset Pekalle tämän artikkelin (ja myös omien kommenttieni) julkaisemisesta!
TykkääTykkää
Hei Tommi sinullekin. Mielenkiintoisista asioista kirjoittelet. Minulla olisi kysyttävää havainnoistasi, mutta en halua kysyä täällä, joten viitsitkö pistää emailisi osoitteeseen roskapostisiko(a)gmail.com jossa (a) on sama kuin @. En usko että lähetät roskapostia vaikka varalla oleva osoitteeni nyt noin hassu onkin, vaan sen tarkoitus oli olla markkinamiehille ilmoitettava osoite. Saat toisen osoitteen myöhemmin mikäli otat yhteyttä. Kiitti!
TykkääTykkää
kiitos Pekka, jo lapsena äitini vei minut katsomaan maailman kauneinta näkyä kun ilta-auringon viime säteet kaartuivat ilmakehässä Uspenskin kultaisiin kupoleihin siten, että muu kaupunki on pimeänä. Kantahelsinkiläiselle Tallinnan tarkkailu on arkipäivää. Voin suoralta kädeltä viedä taloon, josta sen voi tehdä. En paljasta tässä osoitetta. Saatte itse ottaa selvää! Voi tulla vilkaskin väittely Enemmän kaupunkia Helsinkiin uuskaupunkilaisille.
Terveisin
Jussi Rautsi
TykkääLiked by 1 henkilö
Arvaan kyllä mikä se on, mutta enpä paljasta minäkään 🙂
TykkääTykkää
Helsinki-Tallinna laskelmassa puuttuu maapallon litteyden(navoilta liittynyt, joten H-T alueella pyöreydessään ei ole niin voimakas kuin täysin pyörässä palossa. Täten H-T välillä näkyvyys on laskettua selvempi, ei kyllä näkyy!
TykkääTykkää