Mitä, mistä, milloin ja miten Helsingistä Tallinnaan näkyy? (Helsingistä näkyy Tallinnaan 2)

Tässä pieni täydennys ja päivitys kaksi vuotta sitten eli 5.11.2015 julkaistuun plokiin.

Tallinnan TV-torni ei ole ainoa rakennelma mikä Viron puolelta Helsinkiin näkyy. Toinen esimerkki on Irun voimalan (Iru soojuselektrijaama) piippu, joka näkyy hieman TV-tornin itäpuolella. Piipun huippu on selvästi matalammalla (noin +250 m merenpinnasta) kuin TV-torni (noin +365 m) ja sen havaitsemista vaikeuttaa piipun kapea rakenne. TV-tornikaan ei yläosastaan ole kovin leveä, mutta sen havaitsemista helpottaa huomattavasti tornin puolessa välissä oleva 38 m leveä katselutasanne, jossa ovat myös ravintola- ja museotilat.

Esimerkkikuvia, joissa näkyvät sekä Tallinnan TV-torni että Maardin kunnassa oleva Irun voimalan piippu. Kolme ylintä kuvaa on otettu suurin piirtein samasta suunnasta Torkkelinmäeltä mutta eri korkeuksilta. Kuvissa näkyy etualalla samoja Helsingin rakennuksia. Kaksi ylintä kuva on otettu 21.1.2017, kolmas (kolmen kuvan panoraamakooste) 29.6.2017 ja alin kuva Vallisaaresta 20.8.2017. Tammikuun talvikuvassa meri ei ole jäässä eikä merenpinnalla olevassa ilmassa ole merkittäviä näkymiseen vaikuttavia lämpötilakerrostumia. Irun voimalan piippu näkyy suurin piirtein oikean kokoisena ja sen savukin erottuu (ks. tarkennetut ja korostetut pikkukuvat). Kolmannessa kuvassa sen sijaan meren päällä on selvä lämpimän ilman patja, jonka takia ilmenee yläpuolinen kangastus ja voimalan piippu venyy epätavallisen pitkäksi. Todellisuudessa savupiipun huippu on lähes sata metriä alempana kuin kuvan keskivaiheilla olevan TV-tornin huippu. Alimmassa kesäkuvassa voimalan piipun ja TV-tornin korkeusasemissa ei ole vastaavaa vääristymää.

Helsingin topografia maastomallikarttana. Korkeimmat kohdat tässä rajauksessa ovat noin +60 metriä meren pinnasta ja väriltään vaaleankeltaisia. Vihreät alueet ovat noin +40…+50 m merenpinnasta. Kantakaupungin alueella vihreää on vain muutamassa kohdassa, Kallion Torkkelinmäellä ja Alppiharjun Linnanmäellä ja sen jälkeen Vallilassa.

Jos Helsingissä ja Tallinnassa ei olisi yhtään ihmisen tekemää rakennelmaa, ei kummastakaan kaupungista näkyisi toiseen. Se johtuu siitä, että maasto on molemmissa kaupungeissa suhteellisen matalaa. Korkeimpienkaan mäkien päältä katsellessa maapallon kaarevuus eli käytännössä merivesi peittää sen taakse jäävät maastonkohdat. Kaikki Helsingin ja Tallinnan luonnolliset mäet ovat enintään 64 metriä korkeita. Tilanne tietysti muuttuu kun rakennetaan täyttömäkiä, rakennuksia tai muita rakennelmia.

Tallinnan rakentaminen alkoi 900- tai 1000-luvulla linnoituksella nykyisen Toompean mäelle. Sen korkein maastonkohta on noin 59 metriä merenpinnasta. Toompean laelle alunperin 1200-luvulla rakennettu Tuomiokirkko (Toomkirik) sai nykyisen muotonsa ja korkeutensa (lähteestä riippuen n. 55–69 m) 1700-luvulla.

Tallinnassa innostuttiin korkeista kirkontorneista. Hyvä esimerkki korkeista rakennuksista on vanhan kaupungin itäosassa oleva Olevisten kirkko (Oleviste kirik), joka tiettävästi oli aikoinaan (1500-luvulla) maailman korkein rakennus, peräti 159 metriä. Maanpinta on sillä kohtaa noin 30 metriä merenpinnasta. Salama tuhosi sen ja nykyisen kirkon torni on “vain” 124 metriä korkea.  Tornin nykyinen huippu on siten noin 154 m korkeudella merenpinnasta.

Jatketaan jossittelua tilanteessa, jossa Helsinki ja Tallinna ovat rakentamattomia. Miten korkeita mäkiä tarvittaisiin, jotta Helsingistä näkisi suoraan Tallinnaan tai päinvastoin? Vastaus on: merkittävästi nykyisiä korkeampia. Helsingin Kaivopuistossa olevaa vappujuhlista tunnettua “Ullanlinnan mäkeä” (se mihin vuonna 1926 rakennettiin kaunis empiretyylinen Ursan tähtitorni), pitäisi korottaa peräti 70 metriä eli tasolle +90 m ja saman aikaisesti Tallinnan Toompean mäkeä samoin 70 m eli tasolle +130 m. Vasta silloin niiden laella seisova henkilö voisi nähdä Suomenlahden yli maata. Ullanlinnan mäen huipun ja Tallinnan Toompean huipun välinen etäisyys on Google Mapsin etäisyysmittarilla mitaten 80,8 km.

Horisonttietäisyydet Helsingin Kaivopuistossa ja Tallinnan Toompeassa olisivat 70 metrillä korotettujen mäkien huipuilla seuraavat (silmien korkeudeksi on oletettu 175 cm):

• Helsinki, Ullanlinnan mäki = 3,856 * √91,75 = 3,856 * 9,58 = 36,9 km ja
• Tallinna, Toompean mäki = 3,856 * √130,75 = 3,856 * 11,43 = 44,1 km eli
• horisonttietäisyydet yhteensä = 81,0 km (eli tarvittava 80,8 km etäisyys tulisi katetuksi)

Edellä olevan laskukaavan sijasta voi käyttää myös netistä lötyviä laskureita (esim. tätä), mutta on syytä tarkistaa, ottaako ao. laskuri huomioon valon taittumisen (refraktion) vai ei. Jos ei ota, laskuri antaa tulokseksi lyhyempiä etäisyyksiä kuin mitä todellisuudessa näkyy, koska yleensä (lähes aina) lähellä maan pintaa olevat lämpimät ilmakerrokset taittavat valoa alaspäin ja horisontin suuntaan katsottaessa valo pääsee kulkemaan puhtaan avaruusgeometrisen horisonttipisteen taakse.

Helsingistä kyllä löytyisi nykyisin 90 metrinenkin mäki, Malminkartanon täyttömäki, mutta se on jo lähes 10 km kauempana kuin Kaivopuisto ja siellä pitäisi korkeutta olla vielä enemmän eli jopa 146 m. Myös Tallinnassa on Toompeaa hieman korkeampi mäki, mutta sekin on Helsingistä katsoen yli 6 km kauempana. Kyseessä on Tallinnan korkein kohta 64 metriä merenpinnasta Nõmmen kaupunginosassa, keskustasta lounaaseen. 

Kun tarkasteluun otetaan mukaan myös rakennukset, vastarannalle näkyminen tietysti helpottuu. Toompean mäen korkeimman rakennuksen Tuomiokirkon (Toomkirik) tornin huippu on noin 115 metrin korkeudessa. Helsingin Kaivopuistossa tähtitornin juurella kävelevän tarkkailijan olisi noustava noin 105 metrin korkeuteen, jotta Tuomiokirkon huippu näkyisi. Muuta tarjolla olevaa katselupaikkaa ei ole kuin benji-hyppyjen nosturi lähellä kahvila Ursulaa. Yrityksen markkinoinnin  mukaan se yltää 150 metriin (v. 2017) eli sieltä näkyisi tornin huipun lisäksi ehkä 30 metrin pätkä itse torniakin. Pitäisikö kokeilla? Samalla näkyisi muitakin korkeita kirkon torneja, ylivoimaisesti parhaiten Olevisten kirkko, jonka huippu on noin 154 metrin korkeudessa. Hyvää säätä ja pitkiä linssejä kuitenkin tarvitaan.

Sky breakers benjihyppyjen markkinointikuvia vuosilta 2015 ja 2016 Kaivopuiston rannassa olevasta hyppypaikasta, noin 150 metrin korkeudelta. Vasemmalla puolella näkymä hyppylavalta etelään ja oikealla alaviistoon kohti Kaivopuiston eteläkärkeä ja Uunisaarta. Vaikka kuvaussää on hyvä, Tallinnan rakennelmia ei näy johtuen käytetystä poikkeuksellisen suuresta laajakulmasta ja julkaisukuvan matalasta resoluutiosta.

Tässä tarkistuslaskelma tilanteesta, jossa Tallinnan Tuomiokirkon huippua tähyillään Kaivopuiston nosturin lavalta, ei täydeltä korkeudelta vaan 105 m korkeudelta:

• Helsinki, Kaivopuiston nosturilava = 3,856 * √105 = 3,856 * 9,58 = 39,5 km ja
• Tallinna, Toompean Tuomiokirkon tornin huippu = 3,856 * √115 = 3,856 * 10,72 = 41,3 km eli
• horisonttietäisyydet yhteensä = 80,8 km (eli huippu näkyisi juuri ja juuri)

Tässä puolestaan laskelma tilanteesta, jossa on etsitty Tallinnan Tuomiokirkon tornista ylin kohta johon näkyy Kaivopuiston nosturin lavalta 150 m korkeudelta:

• Helsinki, Kaivopuiston nosturilava = 3,856 * √150 = 3,856 * 12,3 = 47,2 km ja
• Tallinna, Toompean Tuomiokirkon tornin ylimmät ikkunat (taso +76 m
  kellotaulun alla) = 3,856 * √76 = 3,856 * 8,71 = 33,6 km eli
• horisonttietäisyydet yhteensä = 80,8 km

Laskelman mukaan kaikki Tallinnassa suurin piirtein Toompean etäisyydellä olevat vähintään 76 metriä korkeat rakennelmat eli käytännössä rakennusten tornit, savupiiput ja mastot näkyvät (yläosastaan) Kaivopuiston nosturilavalle. Tällaisia ovat ainakin seuraavat rakennukset (suurin piirtein lännestä itään): Merisotakoulu (TTÜ Eesti Mereakadeemia, Kopli 101), Kadaka tee 181 voimala, Mustamäen voimala, Pohjois-Viron keskussairaala, TTÜ Infotehnoloogine Maja, Tuomiokirkko (Toomkirik), Aleksanteri Nevskin katedraali, Nigulisten kirkko, Jaani kirik (tornin huippu), Pikk Hermann, Olevisten kirkko, Kaarlen kirkko (Kaarli kirik) Radisson Blu Hotel Olümpia, Viru hotelli, Radisson SAS hotelli, Maakri 36 asuintorni, Swissotel, City Plaza, asuintornit Neli kodus, Laagna tee Neli kodus, Fahle maja, toimistorakennukset Lõõtsa 2 ja Sepapaja 5, asuinkerrostalot Pae 51, Kalevipoja 17, Raadiku 3, Kärberi 3, 5,15, 25 ja 41, Ümera 54, 58a, Sinnimäe 3, 5 ja 11, Kivila 15 ja 19, Eesti mereakadeemia (Linnamäe tee), Virbi 7, Jaan Koorti 12-16, Tallinnan TV-torni, Iru voimalan piippu, Tallinna Elektrijaam OÜ piippu.

Tallinnan TV-torni on rakennettu kaupungin itälaidalle, mäelle jonka kohdalla maasto on noin 32 metriä merenpinnasta. Lähistöllä on kuitenkin jonkin verran korkeampiakin maastokohtia, TV-tornin länsipuolella (sektorissa pohjoinen-kaakko) reilun kilometrin päässä on useita noin 42–47 m korkeita kohtia. TV-tornin mäki on siis yllättäen vain noin puolet Toompean korkeudesta, mutta ymmärrettävistä syistä TV-tornia ei vanhan kaupungin paraatipaikoille ole rakennettu (toisin kuin esimerkiksi Berliinissä, Fernsehturm Alexanderplatzin vieressä, rakennettu 1969). Nelisen kilometriä TV-tornista kaakkoon mäki nousee tosin vielä noin metrin korkeammalle ja sielläkin on pari korkeaa rakennelmaa, molemmat energialaitosten savupiippuja. Sekä TV-torni että Irun kombivoimalan piippu näkyvät Helsinkiin. Näkyvyyttä helpottaa myös se, että TV-torni on muita korkeita kohteita lähempänä Helsinkiä. Etäisyys Ullanlinnan mäeltä TV-tornille on 2,5 km vähemmän kuin Toompealle, 78,3 km.

Mistä kaikkialta Helsingistä Tallinnaan näkee?

Mitä korkeammalta katselee sitä todennäköisemmin Tallinnaan näkee. Jos liikkuu maan pinnalla, kannattaa hyviä, korkealla sijaitsevia tarkkailupaikkoja etsiä etukäteen Helsingin topografisista kartoista. Näkymiseen vaikuttaa tietysti myös se, kuinka kaukana Tallinnasta katselupaikka sijaitsee. Etelässä, eli lähempänä merenrantaa kuten Kaivopuistossa ei tarvitse kavuta niin korkealle kuin pohjoisessa, lähellä Vantaan rajaa. Myös itä-länsisuunnassa liikuttaessa etäisyys Tallinnaan muuttuu: Vuosaaresta on suurempi etäisyys kuin Munkkiniemestä.

Kartta Helsingin hyvistä pitkien merinäköalojen katselupaikoista, ml. muutama rakenteilla/suunnitteilla oleva rakennus ja hieman Itä-Espoota.

Lyhin maantieteellinen etäisyys Helsingin mantereelta Tallinnaan oli ennen mittavia merentäyttöjä Kaivopuiston rannasta suurin piirtein siitä missä on kahvila Ursula (1800-luvulta vuoteen 1942 nimeltään Veduta). Täyttöjen jälkeen eteläisin kohta siirtyi 1920-luvun lopulla Hernesaareen, joka liitettiin mantereeseen kapealla kannaksella. Täyttöjen jatkuessa erityisesti 1950–70-luvuilla, Hernesaaresta on tullut merkittävä uusi Helsingin kaupunginosa (Jätkäsaaren tapaan). Etäisyys Hernesaaren nykyisestä eteläkärjestä Tallinnan TV-torniin on 75 km, Tallinnan vanhan kaupungin Toompealle 79,5 km, ja esimerkiksi Olevisten kirkolle 79 km. Helsingin edustan saarilta parhaita tarkkailupaikkoja tarjoavat Suomenlinna, Vallisaari, Kuninkaansaari ja Isosaari. Ulkosaarilta etäisyydet lyhenevät jopa 62 km:iin, mutta luodot ovat lähes meren pinnan tasossa.

Etäisyydet Tallinnan TV-torniin

Parhaiten Helsinkiin näkyy Tallinnan TV-torni, koska se on 314 metriä korkea ja sijaitsee 24 m korkealla mäellä. Maston huippu on siis tasolla noin +338 m.

Etäisyydet Tallinnan TV-torniin Helsingin hyvistä tarkkailupaikoista vaihtelevat seuraavasti (lyhimmästä pisimpään 0,5 km tarkkuudella):

1. maastokohdat (suluissa maastokohdan huipun korkeus noin metrin tarkkuudella): Länsiluoto 62 km (1), Halliluoto 63 km (1), Päntäri 67,5 km (2), Katajaluoto 69,5 km (8), Isosaari 70 km (12), Kuninkaansaari (30) ja Vallisaari 73,5 km (35), Suomenlinna/Kustaanmiekka 74,5 km (21), Hernesaaren eteläkärki 75 km (3), Kaivopuisto Ullanlinna mäki 76 km (20), Kaivopuisto/kahvila Ursula 76 km (3), Käpylän Taivaskallio 83,5 km (57 m) , Malminkartanon täyttömäki 87 km (90), Paloheinän täyttömäki 87 km (60), Kivikon kalliot (Hgin korkein luonnollinen maastokohta) 87,5 km (63), Jakomäen kalliot 88 km (61), Heikinlaakson kalliot 90 km (62), Ultunan mäet 91–97 km (50).
2. rakennukset (suluissa rakennuksen arvioitu korkeus ilman koristeita, antenneja yms. merenpinnasta, metrin tarkuudella): Helsingin majakka/kasuuni (majakka Helsingin aluemerellä) 53,5 km (28), Harmajan majakka 70,5 km (28), Suomenlinnan kirkko/majakka 75,5 km (55), Jätkäsaari/Verkkokauppa 76 km (46), Jätkäsaari/hotelli Clarion 76,5 km (81), Agricolan kirkko 76,5 km (103 m vai 91 m kuten kirkon lähteessä), Ruoholahti/Itämeren torni 77 km (70), Johanneksen kirkko 77 km (95), paloasema 77 km (65), hotelli Torni 77,5 km (kattotasanne 65, yläterassi 61), Helsinki SkyWheel 77,5 km (40), Tuomiokirkko 78 km (76), Rautatieaseman torni 78 km (52), Kansallismuseon torni 78,5 km (68), HTY:n Paasitorni 79 km (47), Kallion kirkon torni 79,5 km (91), Stadionin torni 79,5 km (84), Meilahden tornisairaala 79,5 km (70), Kalasataman Redi/Majakka 80 km (134), Linnanmäki 80 km (Kingi 114, Panoraama 90, maailmanpyörä 76, vuoristorata 65), Pasilan virastotalo 81 km (62), Pasilan TV-torni 81,5 km (146), Itä-Keskus/Maamerkki-Helmitorni 82 km (74), Vuosaari/Cirrus 83 km (101).

Espoon osalta vastaavia kohteita ovat: Haukilahden vesitorni 77 km (77), Kivenlahden Meritorni 77 km (72), Kivenlahti/Reimarintorni ja Reimantorni 77 km (70 ja 67), Matinkylä/Matinkatu 22 tornit 77 km (64), Tapion torni 78,5 km (60), Keilaniemi/Kone Oy 78,5 km (76), Keilaniemi/Neste-Fortum 79 km (84 tai 90 Google Earthin mukaan), Leppävaaran Panorama Tower 83 km (helikopteritaso 87) ja Leppävaaran Torni 83 km (75).

Tulevaisuudessa hyviä tarkkailupaikkoja tulee lisää: esimerkkeinä jo rakenteilla olevat Kalasataman Redin Majakka ja sen viereiset tornit (134 m ja 80,5–123 m) sekä suunnitteilla olevat Keski-Pasilan Triplan tornit, Vuosaaren Aromikujan ja Espoon Keilaniemen neljä pyöreää tornia (127 m). Muuallekin on suunniteltu lisää torneja.

Näkymä Jätkäsaaren Clarion hotellin ravintolakerroksesta 20.10.2016 klo 13.11. Viron puolelta näkyvät Irun voimalan piippu ja TV-torni. Näiden puolessa välissä sijaitseva Tallinna Elektrijaam OÜn piippu jää hieman horisontin alapuolelle.

Seuraavaksi voidaan vertailla katselupaikkoja eri rakennuksista. Kaikkiin ei ole vapaa pääsy. On syytä erotella kolme eri tyyppistä rakennusta: 1) yksityiset tilat kuten asunnot ja yritysten ym. yhteisöjen omistamat toimitilat, 2) julkiset tai kaupalliset tilat kuten hotellit, ravintolat, tavaratalot ja näkötornit (kuten Hotelli Torni, Hotelli Clarion, HTY:n Paasitorni tai Linnanmäen maailmanpyörä) ja 3) muut rakennelmat kuin varsinaiset rakennukset, kuten Pasilan TV-torni, näkötornit kuten Stadionin torni, Helsingin energian voimaloiden savupiiput, vesitornit, rakennusnosturit jne. Yksityistilojen osalta rakennusten tai muiden rakennelmien (tapaukset 1 ja 3) ylimpiin kerroksiin, katselutasanteille tai vaikkapa katoille pääsee yleensä vain tilojen omistajien luvalla. Julkisiin tai kaupallisiin tiloihin (tapaus 2) pääsee tilojen aukioloaikoina.

Vuorokauden ajan ja sään vaikutus eli miten Tallinnan TV-torni näkyy Helsinkiin eri olosuhteissa?

Olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti näkyvyyteen. Ja sen huomaa tarkkailemalla Tallinnan suuntaan eri aikoina. Välillä TV-torni näkyy selvästi, välillä hämärästi ja välillä (useimmiten) ei lainkaan. Lisäksi TV-tornin visuaalinen sijainti suhteessa horisonttiin tai välissä oleviin Suomen (Helsingin) rannikon kiinteisiin kohteisiin muuttuu em. sääolosuhteista riippuen. Ilmiö ei ole uusi, mutta hieman voi tarkastella sitä millaisella vaihteluvälillä muutoksia on ilmennyt.

Vaihtelun huomaa jos edes muutaman kerran eri aikoina katsoo kohti Tallinnaa. Havaintojen vertailukelpoisuutta lisää, jos katsoo aina täsmälleen samasta paikasta ja samalta korkeudelta, dokumentoi havainnot ja vertailee tuloksia keskenään. Tallinnan TV-tornin näkymisen suhteen havaintoihin vaikuttavat ainakin nämä: valon määrä (vuoden- ja vuorokauden aika), auringonvalon suunta (käytännössä Helsingin näkökulmasta joko sivuvalo tai vastavalo, tornin ja sen taustan kontrastisuus sekä suoran auringonvalon ja merenkilon aiheuttama häikäisy), meren pinnan taso (vedenkorkeus), aallokko (tuulisuus) sekä säätila (ilman kosteus, ilman lämpötila ja erityisesti lämmön jakauma eri ilmakerrosten välillä sekä ilman väreily). Paras vuorokauden aika on yleensä joko aamu/aamupäivä tai iltapäivä/ilta, jolloin valo tulee torniin joko vasemmalta (idästä) tai oikealta (lännestä). Tällöin kontrasti on suurimmillaan ja torni erottuu taustastaan parhaiten. Keskipäivällä, varsinkin syksyllä-talvella-keväällä kun aurinko on aika matalalla, joutuu katsomaan vastavaloon ja häikäisy ja merenpinnan kiilto (auringonkilo) vaikeuttavat havainnointia. Tarkastelupaikan ja kohteen välillä olevat kohteet jotka imevät runsaasti auringonsäteilyä kuten Helsingin kaupungin alueella olevat tummat kattopinnat ja asfaltti aiheuttavat ilman väreilyä, joka estää kohteen tarkan piirtymisen. Tornin muoto saattaa hiukan vääristyä. Pilvisellä säällä tätä ongelmaa ei juuri ole. Pimeän aikaan TV-tornin huipun punaiset valot erottuvat helposti tummasta taivaasta, mutta itse tornia ei juurikaan pysty näkemään.

TV-tornin visuaalinen sijainti eli suhteellinen korkeus suhteessa horisonttiin vaihtelee sen mukaan kuinka paljon valo taittuu ilmakehän alimmissa kerroksissa. Sama koskee tietysti muita horisontissa siintäviä kohteita ja esimerkiksi samassa maisemassa olevan Helsingin matalan majakkaa. Helsingin majakka sijaitsee noin 20 km:n päässä Helsingistä Tallinnan suunnassa.

Seuraavassa muutama valikoitu otos viimeisen 22 kuukauden aikana. Kuvausajankohtaan on vaikuttanut paitsi se, että on sattumalta itse ollut paikalla kameran kanssa niin se, että ilma on sattunut olemaan riittävän kirkas.

Yllä kaksi kuvaa iltahämärässä 10.11.2015 ja alkuyöstä 5.6.2016. Tallinnan TV-tornin valot erottuvat molemmissa kuten myös “Helsingin matalan” majakkavalo. Pikkukuvassa netistä löytynyt yökuva TV-tornin läheltä, josta näkee paremmin miten tornin valot on asemoitu suhteessa toisiinsa. Alin eli ylhäältä laskien neljäs valo (oikeasti vaakatasossa oleva maston ympärillä oleva renkaanmuotoinen valorivistö) on välittömästi näköalatasanteen yläpuolella ja kätevästi Helsingin kuvauspaikasta katsoen hiukan horisontin yläpuolella. Tässä tapauksessa se heijastuu tuplana horisonttiviivan alapuolella, ei tavanomaisempana pintaheijastuksena vaan alapuolisena kangastuksena aivan meren pinnalla olevan lämpimän ilmakerroksen vuoksi. Syksyllä merivesi on vielä ilmaa lämpimämpää aiheuttaen alapuolisen kangastuksen.

Kuvasarja, jossa meren pinnan näennäinen taso vaihtelee melkoisesti johtuen meren pinnalla olevan lämpimän ilmamassan määrästä. Kuvauspäivät ovat 29.12.2015, 25.2.2016 ja 14.2.2017. Viimeisessä kuvassa TV-torni näkyy melko heikosti johtuen autereisesta säästä. Lämmin ilmamassa oli juuri 14.2.2017 poikkeuksellisen suuri johtuen föhn-tuulesta, joka vyöryi Norjan kölivuorten ja Ruotsin yli koko Suomen alueelle. Meren yläpuolella oleva lämmin ilmakerros taittaa vaakatasossa eteneviä valonsäteitä alaspäin jolloin katsojan näkökulmasta etualalla oleva meri kohoaa näennäisesti ylöspäin nostaen samalla esimerkiksi Helsingin matalan majakkatornia. Tornin yläosa on pysynyt lähes (mutta ei täysin) entisellä paikallaan koska sillä tasolla (noin 25 m merenpinnan yläpuolella) lämpötilaerot ovat ilmeisesti jo tasoittuneet eikä valon taittumista enää juuri tapahdu. Helsingin matalan majakkatorni on siis lyhentynyt pääosin alapäästään, kaikkiaan jopa alle puoleen normaalimitastaan!

Vertailemalla eri ajankohtina otettuja kuvia on helppo päätellä, että säätilanteesta riippuen TV-tornin korkeustaso horisonttilinjaan tai kaupunkitalojen kattolinjoihin verrattuna vaihtelee aika paljon. TV-tornin näköalatasanne toimii kuin lämpömittari: mitä lämpimämpää on maan/meren pinnalla (suhteessa muuhun ilmamassaan), sitä korkeammalle nousee näköalatasanne. Samalla kun torni nousee, nousevat yleensä myös muut maisemaelementit, horisontissa näkyvät majakat, merellä kulkevat laivat ja koko Suomenlahti.

Pelkästään horisonttilinjaan vertaaminen ei kuitenkaan riitä, koska sen oma korkeustaso vaihtelee samoista sääilmiöistä johtuen. Mitä lähempänä katselupistettä kohde sijaitsee sitä paremmin se pysyy paikoillaan eri säätilanteissa. Kuvissa esiintyvät Etelä-Helsingin kerrostalojen kattolinjat eivät tällä katselulinjalla kovin paljon muutu, koska etäisyys katselupisteen ja talojen välillä on suhteellisen lyhyt (noin 3 km). Etäisyys Helsingin matalan majakkaan sen sijaan on jo lähes 10-kertainen eli noin 27 km, jolloin hyvässä lykyssä kangastusilmiö voi sen korkeusasemaan vaikuttaa paljonkin. Yllä olevissa kuvissa tämä näkyy harvinaisen havainnollisesti. Kovin usein ei näin voimakasta tornin lyhentymistä näe.

Miten Tallinnan TV-tornista näkyy Helsinkiin?

Parin vuoden aikana on ollut mahdollista käydä kaksi kertaa myös Tallinnan TV-tornissa. Kummallakaan kerralla sää ei ole ollut riittävän kirkas Helsinkiin asti näkymisen kannalta.

Tornissa käynti kannattaa kuitenkin jo siellä olevan näyttelyn/museon takia. Kuvausmahdollisuudetkin yllättivät positiivisesti. Ikkunat ovat puhtaat ja näköalatasanteelta pääsee myös ulkoterassille, jolloin voi kuvata ilman väliin tulevia lasi-ikkunoita. Talvisaikaan ei tosin avoimella terassilla kylmyyden ja viiman takia kauan viihdy.

Tornin sisätiloissa on lattiaan merkitty isoin kirjaimin Helsingin suunta ja etäisyys (83 km), tosin mainitsematta mihin täsmälliseen Helsingin kohtaan se on mitattu. Kännyn kompassiversiolla voi itse kukin myös tarkistaa tähystyspaikkansa koordinaatit. Vierailuni aikana sain seuraavat koordinaattilukemat: 59°26’15”P, 24°53’13”I ja Helsingin kompassisuunnan noin 17 astetta (ei vaikuttanut ihan uskottavalta, mutta mittausväline ja -asetelma eivät ehkä olleet kovin luotettavia). Siinä suunnassa voi kiikarein ja kameran teleobjektiivein tarkastella näkyykö horisontissa Helsinkiä. Kuten sanottu itseäni ei onnistanut. Sillä kertaa näkyi muutama rahtilaiva Suomenlahden puolivälissä, juuri ja juuri.

Ketä kiinnostaa?

Kauniit näköalat, pitkät näkymät, merinäköalat ja korkeat paikat ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Kauas näkymisellä on käytännöllisiä ja esteettisiä perusteita. Maailmankuvan rakentamisessa, maantieteellä, tähtitieteellä, merenkulussa on olennaista tietää missä ympäristönsä tarkkailija on suhteessa ympärillä näkyviin kohteisiinsa, vaikkapa naapureihinsa tai oletettuihin vihollisiinsa. Tarvitaan karttoja, kaukoputkia, sekstantteja. Säilyneistä luolamaalauksista päätellen ihmistä ovat ensiksi kiinnostaneet ympäristössä liikkuneet saaliseläimet ja vasta paljon myöhemmin muut luonnonmaiseman elementit ja ihmisen itsensä tekemät rakennelmat. Esteettinen suhde maisemaan on kuvataiteessa kuitenkin jäänyt pysyväksi ilmiöksi. Kaunis näkymä halutaan luoda uudelleen, tallettaa muistiin, kertoa muille.

Tilastomatemaattisin vertailuin on moneen kertaan todettu, että merinäköala nostaa selvästi asuntojen hintoja Helsingissä. Korrelaatio hintojen ja hienojen ikkunanäkymien välillä on “tilastollisesti merkitsevä”. Se tarkoittaa sitä, että keskimäärin asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan enemmän kuin sellaisesta jossa sitä ei ole. Tästä johtuu se, että kapeakin merikaistale saattaa riittää asukkaalle ja varsinkin asunnon myyjälle tai sen välittäjälle kertomaan että asunossa on “merinäköala”. Se ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat siitä valmiita maksamaan. Osalle merinäköalalla ei ole juuri mitään merkitystä, osa pitää enemmän kaupunki-, puisto-, metsä- tai vaikka peltonäkymästä. Pariisilaisella kattomaisemallakin on oma ihailijajoukkonsa.

Jälkitarkastelu 6.11.2017

Osku Raunio arveli, että kolmen kuvan sarjassa oleva tornien ja horisonttien suuri korkeusvaihtelu voisi johtua meren päällä olevasta sumupatjasta, joka vain näyttää mereltä.

“Olipa mielenkiintoinen kirjoitus taas. Katsoin tuota kolmen kuvan kokoelmaa. Siinä yhdessä kuvassa horisontti on todella korkealla, mutta utuinen, ja savupiippu jatkuu horisontin alapuolelle. Savupiippu ja TV torni ovat kuitenkin Helsingin maakohteisiin verrattuna identtiselä korkeudella. Olisiko kyseessä sumun muodostama horisontti, eikä merenpinta?”

Hyvä huomio! Periaatteessa täysin mahdollista, mutta oliko juuri 14.2.2017 sellainen säätila, että sumupatja olisi syntynyt ja olisiko se sekoittunut visuaalisesti näin hyvin mereen?

Tarkistin vähän tilannetta. Kolmen kuvan sarjan viimeisin kuva on otettu 14.2.2017 klo 16.09. Silloin horisontti näytti todella nousseen epätavallisen korkealle. Itse asiassa tilanne oli sama jo tuntia aiemmin (klo 14.57, josta alla oleva toinen kuva). Aamulla klo 9.30 tilanne oli ollut aivan toinen. Ihmettelin jo silloin nopean muutoksen syitä ja tarkistin saman tien Ilmatieteen laitoksen säätiedoista ao. ajankohdan meren pinnan korkeudet, aallonkorkeudet, lämpötilat, kosteudet ja tuulisuudet. Alla olevissa kuvissa vertailutilanteet ao. päivältä valokuvina ja säätietoina klo 9.30 ja 14.57. Löysin myös yhden aiemman kuvan (10.2.2015), jossa horisontti oli vielä tätäkin korkeammalla ja liitin sitä vastaavan korkeusviivan tähän samaan tarkasteluun. Ihan poikkeuksellisesta sääilmiöstä ei siis ole kyse, vaikka harvinaisesta varmaankin.

Näkymät Tallinnan TV-tornin suuntaan 14.2.2017 ja vastaavan ajankohdan säätiedot Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.

Tiistaina 14.2.2017 merenveden korkeus laski Helsingissä päivän aikana 5 cm ja merkitsevä aallonkorkeus noin 25 cm. Meri pakeni kohti etelää ja tuuli tyyntyi. Visuaalisesti tarkastellun horisontin olisi siis pitänyt pikemminkin laskea kuin nousta. Tosin horisonttietäisyydellä (kuvauspaikasta vajaan 27 km etäisyydellä eli suurin piirtein Helsingin majakan kohdalla) vaikutus on tuskin havaittava, ja sen voi todeta vertailemalla keskivedenkorkeuden mitattua enimmäisvaihteluväliä, noin 2,5 m, esimerkiksi samassa kuvassa näkyvään Helsingin majakan korkeuteen. Majakan korkeus mitattuna meren pinnasta sen helikopteritasolle on noin 30 m, josta merenpinnan maksimikorkeusvaihtelu on alle 10 %. Vaikutus on siis havaittava mutta pieni.

Valokuvista voidaan kuitenkin todeta, että ao. päivänä horisonttiviiva nousi jopa noin 50 % verrattuna majakan normaalikorkeuteen (joka näkyy esim. ao. kuvasarjan keskimmäisessä kuvassa), eli majakan paikkeilla meri olisi noussut peräti 15 m. Se ei tietenkään ole mahdollista, jolloin selitystä pitää hakea muualta. Havaintojeni mukaan on täysin normaalia ja jopa tavanomaista, että kangastus eli valon taittuminen vaikuttaa horisonttiviivan korkeuteen. Vaihtelu on päivittäistä, koska myös lämpötilat ja tuulet vaihtelevat päivittäin. Tuulettomana ja pilvisenä päivänä lämpimän ilman kerrokset saattavat pysyä paikoillaan pitkäänkin ja valon taittuminen pysyy lähes vakiona. Auringon lämmittävä vaikutus ja tuulisuus muuttavat tilannetta enemmän tai vähemmän hitaasti.

Entä ilman kosteus, lämpötila ja tuulisuus? 14.2.2017 ilman kosteus nousi Helsingin Harmajan mittausasemalla päivän mittaan 66 %:sta 69 %:iin ja kastepiste -1,1 C:sta -0,9 C:een. Tuulen nopeus oli ao. päivänä aika normaali, luoteistuulta iltapäivällä 5–6 m/s. Lämpötila samaan aikaan +4…+5 C eli 5-6 astetta korkeammalla kuin kastepiste. Vesihöyryn pitäisi olla niissä oloissa näkymätöntä. Säätila on ollut melko vakaa ja muutokset suhteellisen pieniä. Visuaalisesti tarkasteltuna näkyvyys oli koko päivän kohtuullisen hyvä. Se näkyy myös valokuvissa. Ilmatieteen laitoksenkin mittaustavan mukaan näkyvyys oli hyvä ja parantui vielä klo 14.20 ja 15.00 välillä 38 km:stä 48 km:iin. Luoteistuuli (tuo “taivaan luuta”) oli ilmeisesti työntänyt senkin vähäisen kostean ja lämpimän ilman mitä alueella oli Viron suuntaan.

Näillä tilastotiedoilla ja havainnoilla ei vaikuta uskottavalta, että lämpimän ilman patja olisi samentanut Suomenlahden päällä olevaa ilmaa niin, että se olisi sekottunut lähes saumattomasti meren tummaan ominaisväriin.

Kallistun siis edelleen perinteisen kangastuksen eli valon taittumisen suuntaan. Alkuperäisen kolmen kuvan sarjan ylimmässä kuvassa on klassinen (alapuolinen) kangastus koska sekä TV-torni että Helsingin majakka ”leijuvat ilmassa”. Meri heijastaa taivasta (oikeasti: meren pinnalla oleva lämmin ilma taittaa valoa joka tulee horisontin yläpuoliselta taivaalta) ja näennäinen ”horisonttiviiva” putoaa alas. Alimmassa kuvassa on puolestaan päinvastainen (yläpuolinen) kangastus. Valo taittuu alaspäin jolloin nähdään teoreettisen horisontin taakse. Mertakin näkyy silloin pidemmälle ja horisonttiviiva nousee ylös. Myös lähempänä oleva eli Helsingin  majakan edessä oleva merialue nousee ylös ja lyhentää tornia alapäästään.

Todella yllättävää on, että majakan yläosa ei nouse vaan päinvastoin laskee. Siitä johtuen majakan näennäinen korkeus lyhenee lähes puolella! Sen on pakko johtua siitä, että lämpimän ilman patja ei ole kuin parikymmentä metriä paksu. Majakan korkeus on noin 30 m ja sen yläosa on patjan yläpuolella kylmemmässä ilmassa. Silloin valo siis taittuu ylöspäin ja majakan yläosa siirtyy alaspäin. Tilanne näkyy ehkä paremmin alla olevista suurennoksista. Lämmin ilma kerääntyi ilmeisesti melko nopeasti päivän aikana meren päälle eikä tuuli ihme kyllä ehtinyt sitä hajottaa.

Kuvapari 14.2.2017 otetuista kuvista. Vasen kuva klo 9.30 ja oikea klo 14.57. Vaakasuuntaisilla apuviivoilla kuvat on kohdistettu samalle korkeustasolle. Meren pinta näyttäisi nousseen noin puolella siitä mikä on Helsingin majakan korkeus eli 15 m:llä! Majakka kuvien oikeassa reunassa puolestaan on lyhentynyt reilussa viidessä tunnissa noin puoleen. Mielenkiintoista.

Tällä meteorologisella tietämyksellä en voi väittää olevani oikeassa, mutta paremmintietävät korjatkoot.

Lopuksi vielä kuvasarja Tallinnan TV-tornin valoista noin kuukautta myöhemmin iltahämärässä 15.3.2017. Siinä näkyy kuinka TV-maston neljä valopistettä nousevat huomattavan korkealle, monistuvat ja sirtyvät aika villisti paikasta toiseen valon taittumisen takia. Videona ilmiö olisi vielä havainnollisempi. Tyynellä ilmalla eri lämpöiset ilmakerrokset liikkuvat ja sekoittuvat toisiinsa melko hitaasti ja valo ehtii taittumaan välillä alas, välillä ylös.

Kuvasarja Tallinnan TV-tornin punaisista valoista 15.3.2017 klo 19.04–19.08. (vrt. jutun alkupuolella oleviin yökuviin). Lämpötila +4,4 C, vedenkorkeus -5 cm verrattuna keskivedenkorkeuteen. Ao. päivänä Suomenlahden päällä oli lämmin ja kostea ilmapatja, joka näkyy myös kuvassa tummana vyöhykkeenä (paksuus merkitty valkoisella katkoviivalla) juuri samalla alueella kuin TV-tornin valot ovat. Patja on kuitenkin selvästi vaaleampi kuin meri ja tumma väri voi tietysti johtua myös kauempana taustalla olevasta pilvimassasta. Oikeassa reunassa vertailun vuoksi samaan korkeusasemaan asetettu kuva 6.6.2016, jossa vedenkorkeus ja TV-tornin korkeusasema ovat lähempänä normaalia eikä vastaavaa ilmapatjaa tai kangastustakaan ole.

Meteosatin kuvat ao. päivän iltana osoittavat, että 15.3.2017 juuri klo 18 jälkeen Lounais-Suomen päältä siirtyi lämmin ja kostea ilmapatja Suomenlahden päälle. Helsingin ja Tallinnan välillä se oli tiheimmillään vasta klo 21–24 välillä.

Metosat-satelliitin pilvikuvia Pohjois-Euroopasta 15.3.2017 klo 17–20. “Matalat pilvet” erottuvat harmaina. Helsinki-Tallinna merialue merkitty punaisella neliöllä. Tiedoista ei käy ilmi kuinka alhaalla “matalien pilvien” ala- ja yläreunat ovat eli se millaisina ne näkyisivät maan päältä vaakasuuntaan tarkasteltuna.

Jälkitarkastelu 2. 25.2.2019

Kommentteihin ilmestyi tänään 25.2.2019 mielenkiintoinen kuva, joka tosin on otettu jo viime vuoden kesäkuussa (nimimerkki ”r/Suomi”). Joku (nimimerkki ”Hei vaan”) hieman epäili ettei se ole Helsingistä.

Kuva on minusta hieno ja harvinaisen selkeä ollakseen noin 80 km päästä kuvattu, ja ottaen huomioon, että kyse on refraktiosta ja lisäksi kangastuksesta, jossa valonsäde taittuu horisontin yli lämpimämmästä ilmakerroksesta ja ilman että kuvaa häiritsee mainittavampi ilman väreily. Onpa ollut otollinen sää.

Kuva kameran valoherkälle pinnalle tai silmän verkkokalvolle voi siis muodostua yllättävän selkeänä vaikka matka olisi näinkin pitkä ja tiellä olisi pikku mutkia. Vaakasuoraa (horisontaalista) valonsädettähän ikävä kyllä häiritsee yleensä paitsi ”normaali” refraktio, niin sääilmiöistä riippuvat kangastukset ja ilman väreily, puhumattakaan ilmassa olevista näkyvyyttä samentavista aerosoleista, erityisesti vesihöyrystä. Pystysuoraan (vertikaalisesti) kuvattaessa ei samoja ongelmia yleensä ole.

Uskoisin kuvan olevan Helsingistä ja otettu Tallinnan Teletornista kuten kuvan lataaja väittää. Vertailun vuoksi kuvapari jossa olen kohdistanut tämän kuvan samaan näkymäsektoriin kuin aiemman kommentteihin lähetetyn kuvan (toukokuussa 2018, sekin Tallinnan TV-tornista kuvatun), molemmat rankasti rajattuina ja omavaltaisesti käsiteltyinä selvyyden lisäämiseksi. Kyse on aivan ilmeisesti samasta maisemasta. Kukin voi halutessaan tunnistaa ja kommentoida niitä Helsingin rakennuksia, jotka näkyvät Tallinnaan asti.

Selvyyden vuoksi: en kaipaa arvailuja, vaan perusteltuja näkemyksiä ja mielellään omalla nimellä, kiitos!

Jälkitarkastelu 3. 4.12.2019

Tänään 4.12.2019 otettu kuva hieman ennen puolta päivää, ihan vaan vertailun vuoksi tänään tulleeseen kommenttiin liitetystä kuvasta Majakan 33. kerroksesta. Sattumalta olin vähän aiemmin zoomaillut samaan suuntaan.

Jälkitarkastelu 4  15.1.2020

Mainio Kalasataman Redin Majakasta otettu kuva aiheuttaa lisäkommentteja (alla 12-14.1.2020). Kalasataman tornista näkyy todellakin Tallinnan itäpuolella olevan Muugan sataman viljasiilot, jotka ovat lähes 100 m korkeita. Varmistelin asiaa pienellä näkemislinjojen analyysillä, jossa väliin sattuva Harmajan majakkasaari auttaa asiaa (kuva alla). Toivottavasti seuraavaksi löydetään jo Tallinnan kirkontorneja (jotka tosin Redistä katsoen ovat jo 7 km kauempana kuin Muugan satama), jos säät vain sallivat!

Advertisement