TÄNÄÄN 70 VUOTTA SITTEN

70 vuotta sitten ajat olivat erilaisia. Mediakin joutui toimimaan jossain määrin eri tavalla kuin nyt. Päivälehdistä Helsingin Sanomat myi 7.5.1945 Helsingin kaduilla “lisälehtiä” yhden markan kappalehintaan. Nyt tulisi twiittejä, messageja ja instagrammeja tuutin täydeltä. HS Lisälehden n:o 2 pääotsikko oli “Kaikki saksalaiset joukot antautuneet”. Jymyuutinen! Painokoneet saivat yhden sivun mittaisen uutisen varmaankin muutamassa tunnissa jakeluun ja suurten massojen luettavaksi.

Uutisesta käy ilmi, että silloinkin nopeimman tiedonvälityksen hoitivat radioasemat, joita painetut uutisvälineet seurasivat ja siteerasivat. Tässä tapauksessa käytetty lähde oli Flensburgin radio, joka oli Saksan eli juuri sotansa hävinneen valtion hallinnassa. Miten sitten voitiin uskoa uutiseen, joka tuli sotapropagandan mestariosaajalta? Juuri siksi, että uutisen sisältö oli se mikä se oli.

  

Helsingin Sanomien ja Kauppalehden lisälehdet 7.5.1945.

Kauppalehti painoi oman lisälehtensä hieman skeptisemmällä otsikolla ja “täydelliseen antautumiseen” oli vielä – varmuuden vuoksi – liitetty kysymysmerkki. Lähteenä oli saksalaisen radioaseman sijasta käytetty sodan voittajaosapuolen sanomalehteä Lontoon Daily Mirroria ja sen lisäksi puolueettomaksi ilmoittautuneen maan valtalehteä Dagens Nyheteriä. Kauppalehti otti uutiskunniaa myös itselleen, kuten nykyisinkin tapahtuisi: juttu oli ylpeästi alaotsikoitu “Kauppalehden erikoistiedoksi”.

Siihenkin aikaan sanomalehdet ja uutistoimistot nakuttivat uutisiaan tasaiseen tahtiin ja vuorokauden ajoista riippumatta. Uutiset välitettiin kaukokirjoittimilla (telexeillä) ympäri maailman. Painetut lehdet ilmestyivät yleisimmin vasta seuraavana aamuna. 7.5.1945 ilmestyneiden lisälehtien uutiset olivat todella tuoreita, koska antautumisasiakirjan allekirjoitusta ei vielä voitu dokumentoida, mutta taistelujen odotetaan kuitenkin päättyvän sen jälkeen “12 tunnin kuluessa”. Todellisuudessa Saksa allekirjoitti antautumiskirjan Ranskan Reimsissä vasta seuraavana päivänä eli 8.5.1945 ja rauha astui voimaan samana iltana klo 23.01 Keski-Euroopan aikaa. Tästä syystä länsiliittoutuneet viettävät “Voitonpäivää” tänään 8.5. Venäjällä sitä vietetään vasta huomenna eli 9.5., koska Neuvostoliitto allekirjoitti oman Saksan antautumiskirjansa Berliinissä vasta seuraavan vuorokauden puolella (klo 0.03) ja lisäksi Moskovan ajassa vuorokausi oli jo ehtinyt vaihtua pari tuntia aiemmin.

Ruotsalaislähde tiesi Norjankin antautuneen. Viimeiset Suomesta karkoitetut saksalaiset olikin ajettu Lapista (Kilpisjärveltä) pari viikkoa aiemmin nimen omaan Norjan puolelle, jossa natsihallinto vielä lymyili.

Talvisodan alusta alkaen oli saatu tottua monenkirjaviin muunneltua totuutta tarjoaviin propagandalehtisiin ja radiolähetyksiin. Helmikuussa 1943 Stalingradin taistelun jälkeen myös Suomen sodanjohto alkoi nähdä Saksan häviön mahdollisena ja “sotapropaganda” alkoi ikävästi muistuttaa todellisuutta. Vai menikö se toisinpäin?

 

Esimerkki sodanaikaisista lentolehtisistä: “Rintamaviesti n:o 14” helmikuulta 1943 eli yli kaksi vuotta ennen sodan päättymistä. Ei kuitenkaan ihan pelkkää propagandaa?

Sattui nyt niin, että tämänvuotiset Utin jääkärirykmentin “toimintapäivät” osuivat tälle Voitonpäivän 70-vuotisjuhlapäivälle. Saimme siksi tänään sen kunniaksi mökkijärvelle yksityisen lentonäytöksen ja erikoisia “lintu- ja hyönteishavaintoja” – vaikka olemmekin häviäjävaltion edustajia.

 

Outoja lintuja ja hyönteisiä Tarhajärven taivaalla: Midnight Hawks (Keskiyön haukat) ja Hornet (herhiläinen). Kuvat  P. Lahti 8.5.2015.

Lähteet:

Helsingin Sanomien Lisälehti N:o 2, Kauppalehden Lisälehti N:o 1 7.5.1945 ja Rintamaviesti n:o 14 Helmikuu 1943 (alkuperäiset paperiset lisälehdet isäni sota-aikaisista arkistoista)

wikipedia: Voitonpäivä

Advertisement