Kirjoitin kaksi vuotta sitten 8.5.2020 naamakirjassani sanatarkasti (kirjoitusvirheineen) näin:
”Erikoista muuten huomata, että voiton päivä (tai tällä kertaa sen 75. juhlavuosi) ei ole Suomessa minkään tasoinen juhlapäivä. Hyvä jos edes uutinen. Päivän hesarissa 8.5.2020 ei ole sanaakaan aiheesta. YLEn TV-uutisissa (klo 20.30) entään aivan lopussa 27 sekunnin pätkä Saksan ja Ranskan seppeleenlaskuista. Siinäkö koko toisen maailmansodan päättymisen yhteenveto Suomen näkökulmasta? Käsittämätöntä. Suomi (presidentti Ryti etunenässä) teki Natsi-Saksan kanssa sopimuksen osallistua hyökkäyssotaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan 1) vallatakseen takaisin talvisodassa menettämänsä alueet (oikeutetusti), 2) vallatakseen vielä lisämaita Itä-Karjalasta kuvitteellisen Suur-Suomen synnyttämiseksi (sodan johdon ja kulttuurieliitin uskomattoman epärealistisilla visioilla) ja 3) tukeakseen Hitlerin Saksan ”elintilan” laajentumispyrkimyksiä. Suomi pelastui nimen omaan ja vain länsiliittoutuneiden avulla ja vain siksi, että Saksa sitoi hyökkäystoimillaan neuvostoliittolaisten asevoimia niin paljon muualle kuin Suomen rintamalle, jonka takia jatkosodan legendaarinen mutta todella täpärä ”torjuntavoitto” mahdollistui. Viileimmät sotahistorioitsijat lienevät aika yksimielisiä siitä, että Tali-Ihantalassa vedettiin pakasta aivan viimeisiä kortteja Suomen lopullisen tuhon estämiseksi. Länsiliittoutuneet estivät Suomen täydellisen romahduksen siirtämällä taistelujen painopisteen kauemmaksi Suomesta. Voiton päivää 8.5. olisi syytä Suomessakin juhlia ihan yhtä painokkaasti kuin itsenäisyyspäivää 6.12. Itsenäisyyden säilyttäminen on kai aivan yhtä tärkeää kuin sen saavuttaminen.”
Tänään voisi kirjoittaa samat sanat. Edelleenkään tämän päivän valtakunnan päälehdeksi manitussa hesarissa ei ole sanaakaan voitonpäivästä, jonka vuosipäivä on tänään 8.5.2022. Oletan, että Yleisradion uutisissa sentään näytetään joku seppeleenlasku ja muistopuheen pätkä. Saa nähdä.
Miksi Suomessa ei muisteta päivää, joka lopetti toisen maailmansodan miljoonien ihmisten tappamiset ja muut kärsimykset Euroopassa, myös Suomessa? Voisiko joku selittää?
Se, että välirauha Suomen kanssa (muina allekirjoittajina Neuvostoliitto ja Britannia) voitiin tehdä Moskovassa jo 19. syyskuuta 1944, johtui siitä, että liittoutuneet halusivat keskittää kaiken voimansa Hitlerin Saksan lyömiseen. Neuvostoliitto halusi välttämättä tehdä rauhan Suomen kanssa ja uhkasi miehittää maamme ellei rauhansopimusta allekirjoiteta. Rauhansopimus tietysti ja suomalaisten onneksi allekirjoitettiin ja sen seurauksena jouduttiin luovuttamaan alueita, vuokraamaan Porkkala 50 vuodeksi, riisumaan Suomessa olevat saksalaiset aseista, maksamaan sotakorvauksia jne. Mutta rauha tuli, moni säästi henkensä ja itsenäisyys säilyi.
Sekään veruke, että voitonpäivää juhlitaan Venäjällä (kuten myös Neuvostoliitossa sitä ennen) vasta huomenna 9.5.2022 – kalenterisyistä (ks. juttuni 8.5.2015) – ja juhlaa käytetään vastenmieliseen aseilla pröystäilyyn varsinkin nyt Ukrainan sodan aikana, ei poista sitä historiallista tosiasiaa, mikä juhlinnan alkusyynä on.
Haistakaa kuitenkin kukkanen (äitienpäivänkin vuoksi), kuten ystäväni H.T. sanoisi.

Sinivuokot kukkivat äitienpäivänä Utissa 8.5.2022, kuva: PL
Vaikka jotenkuten selvittin voi myös kysyä: Pitäisikö pienen valtion kansalaisten juhlia toisten imperialististen valtioiden voittoa yhdestä?
TykkääTykkää